Verkkokoulutukset – mikä toimii ja mikä ei?

Photo: Sebastiaan ter BurgOsallistuin Training Magazinen järjestämään Training 2015 -konferenssiin Atlantassa 9.-12.2. Usein tämän kerrottuani kuulija kysyy ”Training mitä?”. Konferenssi ei siis ottanut kantaa siihen mitä tai ketä koulutat, vaan oli suunnattu kaikille kouluttajille.

Konferenssi tarjosi lukuisia mielenkiintoisia oppimismahdollisuuksia. Tunteja oli eOppimisen, mikro-oppimisen, tarinoiden merkityksen, oppijoiden sitouttamisen, parhaiden käytäntöjen, neuropsykologian, oppimisen teorian, muistamisen parantamisen, arvioinnin sekä johtamisen teemoista. Kokoan tässä blogissani nyt oppimiani asioita verkkokoulutuksista ja oppimisvideoista.

Verkko-oppimisen osalta on tärkeää ymmärtää, että kyseessä on täysin erilainen tapa oppia ja opettaa kuin luokkamuotoisessa läsnäkoulutuksessa, eivätkä samat opit ja hyväksi havaitut menetelmät toimi molemmissa. Läsnäkoulutuksessa on esimerkiksi suotavaa, että kouluttaja puhuu ja etenee tarpeeksi hitaasti, jotta oppija pystyy omaksumaan kaiken tiedon ja pysyy kärryillä. Verkko-oppimisessa ja videomateriaalissa taas oppija pystyy halutessaan pysähtymään ja mahdollisesti katsomaan ja kuuntelemaan asian uudelleen. Suurempi synti verkkokoulutuksessa on edetä ja puhua hitaasti!

Toinen merkittävä ero läsnäkoulutukseen on koulutuksen kesto. Siinä missä läsnäkoulutus kestää minimissään tunnin ja maksimissaan koko päivän lyhyillä tauoilla rytmitettynä, on verkkokoulutus syytä paloitella pienempiin osiin.

Mikro-oppiminen tuntuu nyt olevan kuuma aihe oppimisen saralla, mutta itse en vielä täysin ostanut ajatusta. Mikrokoulutus tarkoittaa siis mm. alle minuutin mittaisia oppimisvideoita. Keskittymiskyky on erään luennoitsijan mukaan vuonna 1998 kestänyt keskimäärin 12 minuuttia ja vuonna 2008 enää 5 minuuttia. Toinen luennoitsija oli vahvasti sitä mieltä, että yli minuutin kestävä video on liian pitkä. On totta, että jos satun törmäämään johonkin vain vähän kiinnostavaan tietoon tai muuten kuivaan videonpätkään, jossa on vain monotonista puhetta, en jaksa sitä kauaa katsoa.

Onneksi kuitenkin erään tilaisuuden aikana tuli myös muunlaista tutkimustulosta, nimittäin ohje- ja opetusvideoiden kohdalla ihmiset näyttäisivät suosivan hieman pidempiä videoita. Matt Piercen tutkimuksen mukaan ihmiset pitivät opetus- ja informatiivisten videoiden parhaimpana kestona jopa 10 minuutin videoita.

Oli videoiden pituus mikä tahansa, pitäisi oppijaa aktivoida noin 3–5minuutin välein.

Seuraavat seikat kannattaa muistaa verkko-oppimisessa:

  • Ole vieläkin selkeämpi kuin läsnäkoulutuksessa
  • Pidä oppiminen kevyenä
  • Lyhyt ja pirteä vs. pitkä ja tylsä
  • Viljele sopivasti huumoria
  • Tee koulutuksesta ihmisläheinen

=> Jos itse puhut videolla, näytä kuvasi vaikka pienenä videon alanurkassa.
=> Jos käytät esimerkiksi animaatioita, käytä mahdollisuuksien mukaan ihmishahmoja.
=> Puhu arkikielellä äläkä käytä jargonia.
=> ”Neuvottelutaito on tärkeää ja sitä tarvitaan päivittäin” vs. ”Milloin viimeksi neuvottelit jostain? Siitä on ehkä vähemmän aikaa kuin tajuatkaan.”

  • Kerro hyviä tarinoita, sillä ne jäävät paremmin mieleen kuin yksittäiset faktat
  • Kerro ja näytä vaihe vaiheelta opastavia ohjeita
  • Älä puhu holhoavasti: osallistujat ovat aikuisia!
  • Vältä monotonista ja tylsää puhetta
  • Älä toista tarpeettomasti
  • Pidä huoli siitä, että sisältö vastaa otsikkoa ja kuvausta
  • Osallista ja teetä mahdollisuuksia mukaan tehtäviä
  • Aktivoi: ”Nyt kun olemme käsitelleet… Klikkaa Seuraava päästäksesi aiheeseen….” vs. ”Olet vain askeleen päässä… Joten klikkaa Seuraava testataksesi taitojasi…”
  • Lyhennä eli vähennä tietoa, keskity tekemiseen!

Tämän blogikirjoituksen tarjosi sinulle TrainEngage.com – verkkovalmennus- ja koulutuspalvelu, joka vie opitun nopeasti käytäntöön.