Kahden viikon kuluttua alkaa uuden vuoden myötä samalla uusi vuosikymmen. Vuodenvaihteisiin ja erityisesti vuosikymmenten vaihteisiin, liittyy tyypillisesti jostakin vanhasta luopumista ja ajatuksia uusista tuulista. Niin tälläkin kertaa.
Työelämän muutos on johtanut siihen, että osaamisen kehitys ei ole vain hauska harrastus vaan välttämättömyys. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuva työstä ja työyhteisöltä oppiminen on siis sekä ihmisten fiiliksen että tulosten kannalta tärkeää. Samalla organisaatiot painivat kustannushaasteiden kanssa.
Työtuntien tuottavuus ja määrä ratkaisevat pelin. Suomessa tehty kilpailukykysopimus kannusti kasvattamaan työtuntien määrää. Uskoakseni kuitenkin varsin suuri osa yrityksistä päätti hyödyntää sopimusta ennen kaikkea työtunnin tuottavuutta parantavilla tavoilla. Entä mihin tuottavampien työtuntien salaisuus tiivistyy?
Minulla oli ilo ja kunnia olla puhumassa 10.5.2017 Suomen ensimmäisessä pelillistämiseen keskittyneessä tieteellisessä GamiFIN konferenssissa, jonka pääsponsorina Cloudriven toimi. Pelillistämisestä on tullut vakavasti otettava tutkimuskohde, jonka tiimoilta syntyvien tieteellisten artikkeleiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia.
Media, some ja jopa akateeminen tutkimus ovat innostuneet strategisesti ketteristä yrityksistä ja puhuneet ketterästä yrityskulttuurista viime vuodet. Välillä kyllästymiseen asti. Ketteryyden ihannoinnin taustalla on sama ajatus, minkä vuoksi teflonista tuli suosittu paistinpannun pintamateriaali. Me haluamme helppoutta ja vaivattomuutta!