Läsnätyöoikeus 2015 – työntekijän paras joululahja?

, , , , ,

Anthony GyursanszkyOlemme Suomen Microsoftilla tehneet useamman vuoden töitä ns. läsnätyömallilla, jossa tavoitteet ohjaavat työntekoa paikasta ja ajasta riippumatta. Keilarannan Kohtaamispaikalla onkin vieraillut yleisöä jo yli Helsingin Olympiastadionin kapasiteetin verran tutustumassa miten hyödynnämme nykyaikaista teknologiaa, uudenlaisia tiloja ja johtamista haastavien tavoitteiden saavuttamiseksi ja samalla henkilöstön työtyytyväisyyden pysyessä korkealla. Tällä inspiroivalla ja mukaansatempaavalla matkalla olemme joutuneet pohtimaan useita hyvin periaatteellisia kysymyksiä.

Tuottaako työnteko työpisteellä enemmän arvoa työnantajalle kuin kotona? Monessa tietotyöhän liittyvässä tehtävässä työnteon sijainnilla ei ole merkitystä. Keskittymistä vaativa työ onnistuu tilassa, jossa keskeytykset ovat työntekijän valittavissa. Perinteisessä työpisteessä näin ei ole. Erilaiset tehtävät vaativat myös oikeanlaista vuorovaikutustua, kuten Thomas Edisonin sukulainen Sarah Caldicott kirjassaan Midnight Lunch hyvin perustelee ja esittelee myös Suomen Microsoftin Kohtaamispaikan esimerkkinä. Vain harvassa tilanteessa henkilökohtainen vuorovaikutus kasvotusten samassa tilassa tai ajassa on tarpeen. Ihmisten sovittaminen samaan tilaan yhtäaikaisesti ei ole aina tehokkain tapa saada aikaan oikeaa ymmärrystä, tiedonvaihtoa tai päätöksiä. Microsoftin kokemukset ovat olleet hyvin positiiviset, kun annamme vapauden myynnin, markkinoinnin ja asiantuntijoiden työnteon paikan ja ajan valinnalle.

Jakaantuuko nykyaikaisen työnteon työkuorma tasaisesti vuoden, viikon ja päivän aikana? Poikkeuksetta kaikki roolit kai kohtaavat sekä odotteluaikaa että hyvin kiivaita vaiheita. Aikataulupaineet pakottavat ylimääräisiin venymisiin. Nämä purskeet vaihtelevat toiminnoittain ja rooleittain. Näin myös Mika Pantzar ja Ilkka Halava omassa Rytmitalous-kirjassaan ansiokkaasti osoittavat. Kuitenkin on hämmästyttävää, että yleisesti työpäivän raamit rakennetaan kaikille samanmuotoisiksi ja kiinteiksi ylimitoittaen hiljaiset ajat ja alimitoittaen kiireelliset ajat. Tuntien kerääminen saldoksi ja vapaina pitäminen koetaan työntekijän laiskuutena ja joustamattomuutena. Jos työnantaja saa velvoittaa pidempään työpäivään työpaikalla niin, eikö työntekijä voi hyvällä omalla tunnolla käydä kuntosalilla aamuruuhkan aikaan? Eikö olisi työnantajan kannalta houkuttelevaa, että hän maksaa 100 % työntekijän inspiroituneesta, tehokkaasta ja motivoituneesta työskentelystä?

Voisiko kaikessa työssä siirtyä osin arvon tuottamispohjaiseen palkkaukseen ja miten sitä mitattaisiin? En ole kuullut kenenkään työnantajan olevan eri mieltä siitä, että työn merkitys on työnantajan tavoitteiden saavuttaminen – ei työtuntien kerääminen. Miksi kuitenkin niin monessa yrityksessä työntekijä kuitenkin tietää paremmin oman tuntikertymänsä, mutta ei mitkä hänen tavoitteensa ovat, miten niitä mitataan, miten niiden saavuttamisesta palkitaan ja onko hän on onnistunut näiden saavuttamisessa? Kun tavoitteiden johtaminen on kunnossa, työaika ja paikka joustavat. Aivan kuten Daniel Pink kirjassaan ja yhteenvetovideossaan Drive esittää olemme myös Microsoftilla huomanneet, että tavoitteiden kautta esimiestyön merkitys keskittyy olennaiseen ja todellinen sitoutuminen kasvaa, kun vastuu tavoitteiden toteuttamisesta on työntekijällä.

Tämäkin hieman keskittymistä vaatinut bloginkirjoitus sai alkunsa automatkalla töihin ja valmistui parissakymmenessä minuutissa meidän Kohtaamispaikan ns. kirjasto-tilassa, jossa pelisääntönä on, ettei kukaan tule häiritsemään. Tästä onkin kätevä suunnata lounasideointiin teollisen internetin ratkaisukonseptistamme kahvilaamme ja jatkaa iltapäivää kotikonttorille Lync-palavereissa. Ja siitä voi olla varma, ettei minun tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa siitä, ettei kukaan löydä minua omalta työpisteeltäni – sellaista kun ei ole kellään meistä.

Jos itse voisin päättää, antaisin joululahjaksi kaikille suomalaisille työntekijöille läsnätyöoikeuden. Se olisi varmasti yksi vauhdittava tekijä Suomen saamisessa uuteen nousuun.

Kirjoittaja on Suomen Microsoftin markkinointi- ja liiketoimintajohtaja, uuden työn maailman seikkailija, teknologiaperheen innokas isä ja Uuden Lastensairaalabändin rumpali.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *