Artikkelit

Työn murros haastaa johtamistaidot

#CloudrivenStudio:ssa vieraili torstaina 3.5. Etäjohtamistaidosta kirjan kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti Ulla Vilkman sekä Itsensä johtamiseen perehtynyt ja myös Aikaansamisen taika – näin johdat itseäsi -kirjan juuri julkaissut psykologi ja valmentaja Satu Pihlaja. Keskustelua moderoi Cloudrivenin oma modernin työn guru JP Wirta.

Etätyön tekeminen yleistyy vahvasti ja monissa yrityksissä on jo arkipäivää, että henkilöstö tekee 2-3 päivää viikossa etänäOn myös nähtävissä trendiä, että yrityksissä organisoidutaan toiminnottain eikä fyysisen sijainnin mukaan. Tällöin tiimiläiset voivat työskennellä eri puolilta Suomea tai maailmaa.  

Miten moderni työ haastaa tekijöitään sekä johtajia?

Moderni etätyö haastaa itsensä johtamisen taitoja. Vastuu työn suunnittelusta sekä oman työn johtamisesta siirtyy yhä enemmän työntekijöille. Kun esimiestä ei fyysisesti näy, huomataan ettei välttämättä olekaan helppoa saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin. 

Hajautetun johtamisen näkökulmasta tiimeillä tulisi olla yhteinen tavoite ja myös ymmärrys siitä, miten tavoitteet saavutetaan. Etätyössä välimatkan kasvaminen vähentää väistämättä keskinäistä vuorovaikutusta, ellei löydetä uusia tapoja ja välineitä kommunikointiin. Epämuodolliset kahvipöytä- sekä lounaskeskustelut voivat jäädä kokonaan väliin.  

Kun vuorovaikutus henkilöstön välillä vähenee, vähenee myös yhteisöllisyys, mikä taas vaikuttaa vuorovaikutukseen. Vaarana on tällöin eriytyminen työyhteisöstä. Jos tekee töitä päivät yksinään, miten rytmittää päivät, muistaa pitää säännölliset tauot sekä varmistaa, että oman työn suunnitelmat kohtaavat kollegoiden ja tiimin kanssa?  

Olisikin todella tärkeää, että läsnäjohtamisessa, kuten myös etäjohtamisessa, jokainen työntekijä tietäisi mitä häneltä odotetaan, mitkä ovat hänen vastuualueensa sekä myös mitkä ovat tiimin ja koko yrityksen yhteiset tavoitteet. Tärkeää olisi myös suunnitella, miten työn tuloksia ja tuloksellisuutta mitataan ja miten työntekijä pystyy tarkistamaan vastaako hänen työpanos yhdessä esimiehen kanssa sovittuja tavoitteita.

Työn merkityksellisyys antaa työlle suuntaa

Esimiehen tehtävä on luoda merkitystä ja suuntaa, jotta ymmärretään, mikä on se oma pala kokonaisuudesta. Yhtenäisen suunnan pysyminen mielessä tarkoittaa riittävää toistoa ja avoimesti yrityksen tilanteesta ja tavoitteista puhumista. Hyvien selkeiden tavoitteiden kautta pitäisi olla mahdollisuus tehdä helposti päätöksiä siitä, miten omaa työtään voi tehdä. Valitettavasti organisaatiossa on kuitenkin paljon työn mittareita, joita voisi kyseenalaistaa. 

Millä esimerkiksi yrityksissa arvioidaan oman työn onnistumista? Onko mietitty myös yksilön henkilökohtaisia onnistumismittareita? Entä millaisiin suorituksiin työntekijä on itse tyytyväinen? Paljon on niitä organisaatioita, joissa tekeminen pohjautuu kontrolliin, eivätkä visiot tunnu työntekijästä kovin innostavilta. Kuullaanko työntekijän toivetta siitä, mihin hän haluaa ammattilaisena kehittyä? 

Ihmisellä on luontaisesti halu ja tarve olla hyödyksi ja tehdä hyvin hyödyllisiä asioita. Usein auttaessaan ihminen kokee työnsä merkitykselliseksi. Laveammin ajatellen todella monet työt sisältävät paljon ihmisten auttamista. Esimerkiksi hoitotyössä ja terveyden alalla työn merkityksellisyys on suoraan nenän alla. 

Suomalaisessa työmaailmassa on monia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat panostaneet työn merkityksellisyyteen ja tulokset ovat myös olleet erittäin positiivisia. Työntekijäkokemus heijastaa tutkitusti suoraan asiakaskokemukseen. Kun työ on merkityksellista, niin ihmisiä ei tarvitse motivoida. On tärkeää myös muistaa, että merkityksellisyyden tuominen sekä luominen on esimiehen tehtävä, mutta ei se ole helppoa esimiehillekään.

Mitä työ oikeastaan on?

Työn merkityksellisyyden ja motivaation miettiminen ovat uutta työelämässä. Työelämä on pullollaan näkemyksiä, ajatuksia ja uskomuksia siitä, millaista työ on, missä sitä kuuluu tehdä sekä milloin? Mutta ovatko nuo näkemykset ja uskomukset enää lainkaan tätä päivää?

Mikä oikein ajatellaan työksi? Voisivatko myös keskeytykset kuulua työhön? Ja voisiko myös tiskikoneen tyhjentäminen olla työtä? Tiskikonetta tyhjentäessään voi tyhjentää myös omia ajatuksiaan tai vastaavasti miettiä rauhassa vastausta pidempään pohdittaneeseen kysymykseen. Eikö olisi tarkoituksen mukaista tehdä työtä ja muuta elämää yhdessä fiksusti? 

Työn määritteleminen oikeasti vaatisi vahvaa ravistelua ja todella rohkeasti. Onko esimerkiksi ajatus työn tekemisestä toimistolla enää relevantti, kun on käytössä edistyksellistä teknologiaa? Jos esimerkiksi kalenteri on aikataulutettu täyteen Skype-palavereita, niin miksi pitäisi lähteä toimistolle?  

Etätyö ja vapaus sopivat lähtökohtaisesti kaikille, ainakin tietotyötä tekeville, mutta myös oma vastuu täytyy ymmärtää. Ja osalle etätytössä on enemmän opettelemista kuin toisille. Riittämättömyyden kanssa kamppaillaan etätyössä ihan siinä missä läsnätyössäkin. Itsensä johtamiseen kuuluvat myös häiriötekijät. Millä hiljennät mielesi, jotta saat hoidettua omat työsi? Tekniset laitteet ainakin saa helposti pois käden ulottuvilta.  

Monesti yrityksessä ei nähdä mikä on teknologian merkitys ja rooli, jos sitä ei ole integroitu luontevaksi osaksi työn tekemistä. Tärkeää olisi turhan työn poistaminen ja tarkistaa keskitytäänkö oikeisiin asioihin. Organisaatiossa paljon turhia, päällekkäisiä sekä liikaa aikaa vieviä tehtäviä. Modernissa työssä tehottomuudelle ei ole sijaa.

Vinkit toimivan etätyökulttuurin rakentamiseen:

  1. Mietitään, mitkä ovat yhteiset ja yksilölliset työn tavoitteet ja suunta. 
  2. Tarkistetaan ovatko tavoitteet ja suunta kaikilla oikeissa ja samoissa asioissa. 
  3. Mietitään, miten tehdään asioita fiksummin ja myös kyseenalaistetaan nykyisiä työtapoja. 
  4. Johdetaan moderneja teknologioita hyödyntäen tiimejä. 
  5. Muistetaan vuorovaikutus ja kahdenkeskiset keskustelut kerran kuussa. 
  6. Välitetään ja huomioidaan ja kysytään onko asioita, missä tarvitset apua.  
  7. Mietitään yhdessä miten voidaan kehittää tekemistä.  
  8. Sparrataan ja haastetaan ajattelua.  

Lataa webinaaritallenne alta

Itsensä Johtaminen

Lataa tallenne

Etätyö kuoli – vaan ei jääty kaipaamaan

Aloitin vuoden ennustamalla etätyön kuolemaan. Niin myös tuntui tänä vuonna monin osin tapahtuvan. Oman työni lähipiirissä on jo selviö, etteivät työtä enää määritä paikka tai aika. Muualla sen sijaan nähtiin etätyön kuolemantaistelun kipristymiä, kun osa organisaatioista kielsi sen tekemisen ja toiset taas pakottivat henkilöstön työskentelemään turuille ja toreille oppiakseen aika- ja paikkariippumattomasta työstä lisää.

Monesti etätyön pelkääjät nostavat esille miten työaikaa voidaan käyttää väärin, jos ei olla pomon valvovan silmän alla. Kuitenkaan laiskottelu ei ole sijainnista kiinni vaan etenkin yksilön itsensä johtamisesta, joka pohjaa organisaation johtamiskulttuuriin. Moni linjaakin, että etätyö ei saisi olla palkinto, joka on täysin oikein. Kuitenkin se on mahdollisuus, jonka yksilö saa näytettyään olevansa riittävän kypsä, ettei tarvitse esimiehensä tukea selviytyäkseen laadukkaasti työtehtävistään.

Aiemmin esille tuomani neljän keskeisin uuden työn tekijän (työkalut, toimintamallit, johtaminen ja itsensä johtaminen) osalta itsensä johtaminen tuntuukin olevan se kriittisin edellytys. Aina Fordin liukuhihnasta alkaneen teollistumisen jälkeen joku toinen on tiennyt paremmin, mikä yksilölle on parasta kuin yksilö itse. Olemme tottuneet ulkoistamaan johtamisen esimiehelle, prosessille, jopa intranetille. Jokaisessa isommassa organisaatiossa on tuttu ilmaisu ”prosessi hoitaa”. Entä jos ei hoidakaan?

Allekirjoittaneella on ollut kunnia harjoitella itsensä johtamista pienestä asti. Ala-asteen vietin kokeiluluokalla, jossa tehtiin muutamien määritettyjen tuntien ohella vain ryhmätöitä. Tieto etsittiin ryhmien kesken käsillä olevista tietolähteistä, niistä muodostettiin esitys, jotka yhdistyivät kokeeksi. Tajusin jo varhain, että jos teen ma, ti, ke ahkerasti töitä, sain to ja pe ottaa hieman rennommin. Minua mitattiin siitä, että sain tavoitteet täyteen ja vastasin siitä itse.

Kun taas teininä sain jäädä yksin kotiin, tuli nopeasti selväksi, että sitä kestää juuri luottamuksen ajan. Voin toimia kulttuurimme määrittämien toimintamallien rajoissa ja tehdä virheitäkin, kunhan en petä luottamusta. Luottamuksen menetyksen jälkeen olisi koittanut viikonloput toimintamallien kehittymistä ohjaavan silmän alla.

Opin siis itsensä johtamisen kaksi tärkeintä oppia; vastuullisuuden ja luottamuksen. Kuitenkin valitettavan usein nämä kriittiset uuden työn tekemisen edellytykset otetaan meiltä aikuisilta, työntekijältä pois. Johtamismalli pyrkii passivoimaan tekijän ja toteuttamaan ennalta määrättyä toimenkuvaa. Työntekijää ei haasteta ajattelemaan yksilöidysti ja toimintaa kehittävästi, koska pomohan tietää parhaiten. Pahimmillaan etsimme syyllisiä heikkoihin tuloksiin ja ristiinnaulitsemme heidät. Pomolle on helpompaa katsoa raporteista, mitä tapahtuu kuin vastuuttaa työntekijät seuraamaan omia saavutuksiaan.

Ja tämä jos mikä syö huippuosaajien motivaation. Valtaosa yritysten menestyjistä ei katso kelloa työtä tehdessään. He tekevät sen mitä ovat luvanneet ja valitettavan usein päätyvät tekemään pitkää päivää. Henkilö, joka osaa johtaa itseään, osaa parhaimmillaan tunnistaa myös tarpeen levolle ja rentoutumiselle, jotta hän voi antaa parhaansa työtehtävissä. Paikka- ja aikarippumaton työ antaa tähänkin erinomaiset mahdollisuudet. Itse olenkin jo vuosia käyttänyt lähes kuolleena syntynyttä etätyö-termiä synonyymina sille, kun teen jotain muuta arkiaikaan, mutta autan kollegoitani tarpeen mukaan onnistumaan.

Muulloin olen vaan töissä tai vapaalla ajasta ja paikasta riippumatta.

Koska uuden työn kehityksessä organisaatioissa paljon huomiota saava teknologia on usein yhtälön helpoin osa, päätimme avata oman maailmamme laboratorioksi juuri sinulle. Kutsumme organisaatioiden päättäjiä osalliseksi työpäiväämme. Haluamme antaa heille mahdollisuuden inspiroitua tavastamme johtaa pelillistämisellä kannustaen joustavaa työympäristöä, jotta työntekijämme voivat toimia tehokkaassa vuorovaikutuksessa paikasta sekä ajasta riippumatta.

Katso oheisesta videosta lisätietoa ja ilmoittaudu mukaan!

Etäopiskelusta etätyöhön – itsensä johtaminen tulevaisuuden työssä

Etätyön hyödyt ja haitat ovat nousseet polttavaksi puheenaiheeksi viime aikoina sosiaalisen median otsikoissa. Miten varmistetaan työn tuottavuus, kuinka ihmisiä johdetaan ja kuinka työntekijöille tarjotaan tarvittava tuki paikka- ja aikariippumattomasti, ovat otsikoita joihin LinkedInissä törmää päivittäin. Myös työntekijältä odotetaan erilaisia valmiuksia. Siirtyessäni opiskelijana työelämään, heräsi jaettavaksi muutama mielipide etätyöhön liittyen.

Etätyö ei ole eetäopiskelusta etätyöhön - itsensä johtaminen tulevaisuuden työssänää uusi asia opiskelijan siirtyessä työelämään ja näen sekä opiskelu- että työmaailmassa paljon samoja piirteitä. Molemmissa pääpaino on siirtynyt enemmän itseään johtavaan asemaan, jossa työnteko ja oppimisympäristö eivät rajoitu vain tiettyyn aikaan ja paikkaan. Onko kuitenkin niin, että opiskelun ja etäopiskelun muutosjohtaminen on ollut hitaampaa kuin työelämässä?

Nuorilta odotetaan työelämään siirtyessä etenkin kattavia digitaitoja ja jo opintojen alussa olenkin kokenut hyötyä digitaalisista työympäristöistä Office 365 -palveluiden osalta. Opiskelija jakaa tiedostot kätevästi OneDrivellä ja ryhmätyöskentely etenee yhdessä Skype-palaverien, Outlookin kalenterikutsujen ja PowerPointin työstämisessä. Tätä saumatonta yhteistyötä firmat tavoittelevat myös työntekijöiltään.

Työelämään siirtyessä nuoren onkin helppo jatkaa uusien Office -palveluiden käyttöä. Itselle tulivat työpaikalla vastaan mm. chat-pohjainen, tiimien työskentelyä helpottava Teams –työtila sekä työtehtävien järjestelyyn ja suunnitteluun tarkoitettu Planner. Teknologia ei ole se, joka tulevaisuudessa haastaa työntekijöitä etätyössä. Sen sijaan itsensä johtamisesta on tullut iso puheenaihe tulevaisuuden työssä, kuten myös opiskelussa.

Onko kuitenkin niin, että opiskelun ja etäopiskelun muutosjohtaminen on ollut hitaampaa kuin työelämässä?

Samalla mielipiteet opiskelu- ja työmaailman eroista ovat kaksijakoiset. Etätyön mahdollistava työnantaja koetaan usein nykyaikaisena ja joustavana. Etätyöhön suuntaava, tai pakottava oppilaitos taas koetaan optimaalisen voiton tavoittelijana, joka ei välitä opiskelijoiden hyvinvoinnista ajaen kaiken vastuun opiskelusta opettajilta oppilaille. Siinä missä työelämässä itsensä johtaminen on omaksuttu tavoitelluksi arvoksi, opiskelumaailmassa vielä valmistaudutaan ”oman polun” rakentamiseen ja omien valintojen vaikutukseen jatkossa.    

Mitä se itsensä johtitsensä johtaminenaminen siis on? Mielestäni kyse on oman toiminnan aikatauluttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itsensä kehittämisestä, turhan hukan karsimisesta ja priorisoinnista. Näin suurpiirteittäin. Joustavassa ja yksilön onnistumiseen tavoittelevassa työympäristössä työnhakijan ja tarjoajan arvot onkin sovittava yhteen. Iso osa työviihtyvyyttä ja työntekijän sitoutuneisuutta liittyy niin ikään molempien arvoihin. Sananlasku ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan” pitää siis tässäkin asiassa paikkansa.

Nykyajan työntekijä arvostaa lähtökohtaisesti enemmän joustavaa työaikaa sekä mahdollisuutta tehdä työtä paikasta ja ajasta riippumatta. Digi ja kehittyvät taidot myös tukevat tätä. Siinä missä keskustelu keskittyy edelleen etätyön vastakkainasetteluun, tulisi sen ottaa ennemmin kantaa siihen, miten tulevaisuudessa onnistumme paremmin itsemme johtamisessa muuttuvassa maailmassa ja miten yrityksemme tukevat uusia työntekijöitä, joilla digivalmiudet kyllä löytyvät tässä ilmiössä?

Ai niin – tätäkin kirjoitusta on laadittu sekä toimistolla, kotona että bussin penkillä – paikalla ei ole väliä, kun minuun ja oman työni johtamiseen luotetaan. etäopiskelusta etätyöhön - itsensä johtaminen tulevaisuuden työssä

Hyödynnetäänkö teillä etätyön mahdollisuutta joulunpyhien ympärillä?

Joululomat lähenevät ja keskustelu etätöistä vauhdittuu organisaatioissa. Etätyö ei kuitenkaan joulunakaan tarkoita sitä, että toinen käsi olisi kiinni piparitaikinassa työn tuottavuuden kustannuksella. Päinvastoin, tutkimukset osoittavat, että etätyötä tehdessään useimmat työntekijät ovat jopa tehokkaampia kuin toimistotyössä.

Joulu tai ei, ihmiset arvostavat yhä enemmän omaa aikaansaa ja etätyö sopii mainiosti työelämän joustoksi, kunhan pelisäännöt ovat kunnossa. Se on parhaimmillaan luonteva osa tekemistä, joka mahdollistaa esim. jouluisista hangista nauttimisen koko perheen voimin, kun yhteistyö on mahdollista myös konttorin ulkopuolella.

Me Cloudrivenillä uskomme, että kannustava ja joustava työpäiväkokemus digitaalisessa työympäristössä parantaa työn tuottavuutta ja lopulta sitä, millaista palvelua asiakas saa. Listasimmekin tässä kirjoituksessa kolme keskeistä etätyön teemaa, joihin törmäämme toistuvasti asiakastyössä.

#1 Työkalut kuntoon. Tiimien etätyön ei tarvitse tapahtua exceleillä

Työkalut ja yhteiset pelisäännöt ovat kaiken perusta. Esimerkiksi usein organisaatiolla käytössä oleva Office 365 tarjoaa liudan palveluita, joilla tehdä verkostomaista yhteistyötä ajasta ja paikasta riippumatta. Organisaation intranetia ja dokumentinhallintaa voidaan tehostaa ketterällä Yammer-viestinnällä tai Groupsien mahdollistamalla monipuolisella projektien hallinnalla.

Microsoftin marraskuussa lanseeraama Teams-palvelu sen sijaan vie tiimityöskentelyn uudelle tasolla ja laajentaa edellä mainitut palvelut sekä haastaa mm. Slackin monipuolisilla chat- ja tiedonjakotoiminnoillaan. Kokouksiin on edistyneemmissä organisaatioissa voitu liittyä jo vuosia Skypen tarjoamia sähköisiä kanavia pitkin. Ennen kaikkea etätyö ei ole vain tiedon vaihtoa exceleillä tai sähköposteilla.

#2 Etätyö ei ole vain organisaation sisäinen asia – kumppanit ja asiakkaat mukaan

Kun yritys luo omalle porukalleen käytännöt ja puitteet ketterälle työlle, niin miksei samaa sovellettaisi asiakkaiden ja kumppaneiden välisessä yhteistyössä. Edellä mainitut palvelut nimittäin laajentuvat yhtä hyvin myös näihin tarkoituksiin. Me itsekin hyödynnämme digitaalisia ratkaisuja verkostojemme yhteistyössä, joka on tehostanut kahdensuuntaista kommunikaatioita, tehnyt yhteistyöstä läpinäkyvämpää sekä vähentänyt f2f-tapaamisia, sähköposteja ja puhelinsoittoja.  Kumppanit arvostavat tätä tietenkin yhtä paljon oman ajanhallintansa takia.

Yhteisissä työtiloissa voidaan siis esimerkiksi jakaa dokumentteja kaikkien näkyväksi yksittäin lähetettävien liitetiedostojen sijaan ja hyvien etäyhteyksien ja toimintamallien ansiosta jopa kokonaisia hankkeita voidaan toteuttaa kauempana oleville asiakkaillemme ilman kohtaamista kasvotusten kertaakaan. Myös projektikohtaisia ohjausryhmiä on korvattu asiakkaan ja toimittajan välisellä keskusteluryhmällä toiminnan läpinäkyvyyden ja ketteryyden tehostamiseksi.

#3 Kiinnostu, kokeile ja onnistu

Tänä päivänä etätyölle ”altistuu” lähes jokainen työntekijä, joka arvostaa omaa ajankäyttöään ja haluaa optimoida aikaansaamisen paikallaolon sijaan. Pieni kolmen kirjaimen etuliite ’etä-’ on kuitenkin herättänyt ilmiönä valtavan keskustelun sekä vastakkainasettelun perinteistä läsnätyötä vastaan, jota useat organisaatiot pitävät yhä ainoana oikeana ratkaisuna. Termi on mennyt jo alkujaan mönkään, sillä digitalisaation myötä etä ei enää tarkoita sitä, etteikö työntekijä olisi läsnä.

Organisaatiot, jotka pitävät yhä tiukasti kiinni toimistotunneistaan jäävät selkeästi jälkeen ketteryydessään, kun pitäisi nimenomaan luoda elinvoimaa. Tämä näkyy sekä sisäisessä toiminnassa, mutta myös siinä kuinka suhteita ja yhteisiä toimintamalleja ulkoisiin sidosryhmiin kehitetään tulevaisuudessa.

Kannattaa siis rohkeasti tutustua, mitä mahdollisuuksia juuri sinun organisaatiollasi on jo olemassa olevien palveluiden avulla. Valinnanvaraa moderneihin työtapoihin on paljon, joten asiantuntijat osaavat auttaa työkalujen käyttöönotossa ja parhaiden käytäntöjen skaalaamisessa. Toiminnan muutos edellyttää ennen kaikkea kiinnostusta ja rohkeutta kokeilla uusia tapoja.

Uskomme, että jouluna etätyön tekijöitä on liikenteessä tavallista runsaampi joukko. Haluammekin toivottaa joulun odotuksen ohella hyviä ja joustavia työpäiviä kaikille.

Asta Kiiski, Marketing Manager & JP Wirta, Head of Modern Work

Teksti julkaistiin alunperin blogissa Etäjohtaminen.fi http://etajohtaminen.fi/2016/12/14/hyodynnetaanko-teilla-etatyomahdollisuutta-joulunpyhien-ymparilla/

Taasko takaisin sorvin ääreen – ahdistaako lomaltapaluu?

Suurin osa suomalaisista työikäisistä tekee parhaillaan paluuta työpöytiensä ääreen. Lomat on lusittu ja vaikka useimmilla kuuluisa sorvi onkin vaihtunut läppäriin ja kännykkään, lomaltapaluun aiheuttama ahdistus on tuttu vieras: kuinka päästä kiinni työrytmiin, kun on viimeiset pari viikkoa ”matkinut Naantalin aurinkoo”?

Tässä muutama hyvä vinkki lomaltapaluuahdistuksen lieventämiseen Työterveyslaitokselta:

  • Palaa töihin keskellä viikkoa, jos mahdollista. Kevennetty ensimmäinen työviikko auttaa sinua ohjaamaan ajatuksesi takaisin työasioiden pariin hellästi, mutta tehokkaasti.
  • Totuttele hitaasti työrytmiin. Anna kehollesi ja mielellesi aikaa tottua uuteen päivärytmiin. Väsähtäminen kesken päivän kuuluu asiaan ensimmäisinä lomanjälkeisinä työpäivinä.
  • Nauti kesästä työpäivän jälkeen. Älä jää toimistolle asumaan, vaan tee itsellesi merkityksellisiä ja mieluisia asioita työpäivän jälkeen. Nauti loppukesän lämpimistä illoista, liiku ja syö hyvin.
  • Tarkastele työtäsi ja työyhteisöäsi uusin silmin. Loman jälkeen omaa työtä on helpompi tarkastella tuoreesta näkökulmasta. Arvioi ensin kevään onnistumisesi ja laadi tämän pohjalta suunnitelma syksylle. Samalla voit myös punnita työyhteisösi työkäytäntöjä ja töiden järjestämistä: mikä toimii ja mikä ei?

Arkirytmiin palautumisessa kestää yleensä noin 1–2 viikkoa, mutta jos vielä tämänkin jälkeen mieli on maassa ja motivaatiota on vaikea löytää, on hyvä kääntyä esimerkiksi työterveyshuollon puoleen.

Muistathan myös, että aktiivinen elämäntapa, hyvä fyysinen kunto ja laadukas ruokavalio auttavat selviämään niin lomaltapaluun aiheuttamasta stressistä kuin syksyn kiireistä. Vinkkejä ja tsemppausta kohti parempia elämäntapoja saat suositusta Syyskroppa-verkkovalmennuksesta, joka alkaa TrainEngagessa 22.8.2016.


Syyskroppa 2016