Artikkelit

Tie kisällistä mestariksi käy työn kautta

Kukaan tuskin väittää vastaan tänä päivänä sanoessani, että työn merkityksellisyys sen tekijälle vaikuttaa lopulta tuottavuuteen. Uskallan myös väittää, että jokaisella on ollut hetkittäin kokemuksia, jolloin kyseinen merkityksellisyys on ollut hukassa ja työn tekeminen turhauttanut. Näin on käynyt joskus myös omalla kohdallani. Jaankin nyt oman tarinan työn merkityksellisyydestä, tuottavuudesta ja oppimisesta. Tarinan opetus on kuitenkin konkretisoitunut minulle vasta myöhemmin.

Kisälli ja mestari työssään

Tein ajokortin saaneena kesätöitä rakennusalan yhtiölle, jonka bisnes oli toteuttaa taloelementtejä ja kasata niistä asiakkailleen asumisen unelmia. Kesätyöhön kuului monenmoista tekemistä, mutta yksi toistuva tehtävä oli täydentää taloelementtitoimituksia pientarvikkeilla ja puutavaralla. Ajelin tämän vuoksi ympäri Etelä-Suomea erinäisillä rakennustyömailla. Tyypillisesti työpäivä alkoi Toyota Dynan avolavan lastaamisella. Kuormat olivat siinä määrin suuria, että lain määräyksiin piti kiinnittää huomiota kuormaa kiinnittäessään. Yhteistä rakennustyömaille suuntautuvien kuljetuskeikkojen aamuille oli, että mestari heilahti joka kerta paikalle, kun kisälli oli kuormannut auton. Työnjohtaja katsoi viiksiensä yllä tuulta halkovan nenän vartta pitkin kuormaa ja arvioi suoritusta. Auton kierrettyään tuli tuomio kisällille. Ensin suhiseva puhallus hampaiden välistä. Sitten pitkähkö ”njaah”. Ja lopuksi: ”kai sen voi noinkin lastata, mutta minä olisin…(lisää aina uusi ohje)”. Ja kyllä, se ketutti nuorta miestä kuin tuuli voi kiusata oravaa kuusenlatvassa tiputtaessaan sen kävyn, jota varten tuli kiivettyä kymmeniä metrejä.

Ketutuksesta huolimatta minä opin. Kesän lopulla kuormat näyttivät paljon paremmilta ja kiinnityksiin tuli käytettyä paljon vähemmän ”virityksiä”. Mestari opetti melkein kontekstissa antamalla välittömästi palautetta. Ja ajatella, jos tämän opin olisi saanut siinä vaiheessa, kun alkoi kuormaa kasaamaan. Työ olisi ollut tuottavampaa ja myös aiheuttanut merkittävästi vähemmän turhautumista.

Mitä jos tietotyössä oppiminen päivitettäisiin tähän päivään?

Tietotyön näkökulmasta, voimme tunnistaa samat haasteet. Olemme Cloudrivenillä toteuttaneet asiakkaillemme kymmeniä kyselyitä sekä yleisesti suorituksen johtamista tutkivia julkaisuja, joissa käy ilmi, että tietotyötä tekevillä juurikin palautesyklin hitaus ja palautteen määrä ovat olleet työntekijöiden keskeisin ongelma heidän oman kokemuksensa mukaan. Oppimista ja palautetta ei hyödynnetä riittävästi kontekstissa, silloin kun sitä eniten tarvittaisiin, joka johtaa turhautumiin ja tuottavuusvuotoihin.

Ongelma on voitettavissa kehittämällä tietotyön informaatiovirtoihin perustuvaa johtamista ja parantamalla työvälineisiin sidottua koulutusta, joka ei siis tapahdu enää erillisissä koulutustiloissa vaan osana arkea. Asiakkaidemme mukaan 98% työntekijöistä haluaa juurikin tätä, koska se on merkityksellisempi ja kivempi tapa kehittää osaamista.

Olemme myös Cloudrivenillä itse hyödyntäneet näitä keinoja toiminnassamme jatkuvasti. Maanantain läsnäpäivä ja viikkoplaveri on tarkoitettu nimenomaan yhdessä oppimiselle. Teknologiaa hyödynnämme digitalisoimalla kattaviakin koulutuskokonaisuuksia ketterän avun tarjoamiseksi digitaalisissa työympäristöissä. Oppimisen seurauksena vuonna 2017:

  • Yhteisöömme liittyi yli 10 uutta ammattilaista Suomessa, Keski-Euroopassa ja Meksikossa.
  • Myyntimme saavutti kovat vuositavoitteensa. Saavutuksesta kertoo se, että omat tavoitteemme ovat kasvusta huolimatta olleet aina aiemmin saavuttamattomia.
  • Cloudriven yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 51 %:a edellisvuodesta
  • Pystyimme kehittämään toimintaamme vauhdikkaammin ja tarjoamaan vastuullisempia tehtäviä ihmisille. Työnkuvien kehittymisestä kertoo esimerkiksi Asta Kiisken ja Tuomas Kestin nimitykset johtoryhmän jäseniksi vastuillaan markkinointi ja CRM liiketoiminta.
  • Ja ennen kaikkea saimme toimittaa asiakkaillemme enemmän arvoa tuottavia ratkaisuja, josta viestii asiakaspalautteen lisäksi keskikaupan noin 40 % kasvu vuoteen 2016 verrattuna

Työelämän muutos on johtanut siihen, että osaamisen kehitys ei ole vain hauska harrastus vaan välttämättömyys. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuva työstä ja työyhteisöltä oppiminen on siis sekä ihmisten fiiliksen että tulosten kannalta tärkeää. Samalla organisaatiot painivat kustannushaasteiden kanssa. Mestari ja kisälli tuntuu monelle kalliilta mallilta. Tietotyössä me kaikki olemme kuitenkin vuorotellen kisällin ja mestarin roolissa. Tietotyön tuottavuus syntyy nimenomaan siitä, että opimme ja oivallamme yhdessä ja erikseen bisnekselle merkityksellisten informaatiovirtojen äärellä. Tutkimuksen mukaan 70 % oppimisesta tapahtuu työssä, 20 % mentoreilta ja vain 10 % perinteisessä koulutuksessa.

Päivitä siis ajatus mestareista ja kisälleistä vuoteen 2018. Jos et ihmisten vuoksi, niin edes tuloslaskelmasi hyvinvointia ajatellen. Saat todennäköisesti silti tyytyväisemmät työkaverit ja lukujen valossa kehittyvän bisneksen samalla. Autamme mielellämme.

Ilmoittaudu mukaan to 8.2. maksuttomaan webinaariin klo. 9:00

Helmikuun webinaarissamme vieraaksemme saapuvat digitaalisen oppimisen asiantuntija Petteri Kallio ja ”Asiantuntijuutta asenteella – kasvu- ja sparrausryhmän” perustaja Johanna Lehtonen. Webinaarin isäntänä toimii Uuden työn asiantuntija JP Wirta. Tässä webinaarissa uudistetaan formaaleja työelämän koulutusmalleja  ja tarkastellaan verkostojen voimaa oppimisessa. Liity siis mukaan keskusteluun!

 Webinaarissa vastataan muun muassa kysymyksiin:

  • Miten yrityksen tulee tukea asiantuntijoidensa kokonaisvaltaista oppimista?
  • Mistä muodostuu hyvä oppimiskokemus työpaikalla?
  • Mitkä ovat tuoreimmat trendit työelämän digi-oppimisessa?

Porkkanaa ja pelillistämistä puhtausalalle

Porkkanalla sitoutetaan ihmiset keppiä paremmin. Tästä oli puhe myös Helsingissä järjestetyssä Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivillä, jossa saimme iloksemme jakaa menestystarinoita uusista tavoista kannustaa työntekijöitä kohti organisaatioiden tavoitteita.

Työhyvinvointiin ja tuottavuuteen keskittyvä seminaari oli meille mielenkiintoinen tapahtuma olla mukana. Puhtausala on merkittävä työllistäjä Suomessa, mutta samalla se on myös suuressa murroksessa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on töitä tarjolla ottajaansakin enemmän. Alan houkuttelevuus sekä työntekijöiden sitoutuneisuus nousevat tällöin avainasemaan. Toimitusjohtajamme Jukka Koskenkannon puheenvuoro ”Porkkanaa, kiitos! Palkitsemalla paremmaksi” herättikin paljon kiinnostusta ja yhteydenottoja siis myös tässä kohderyhmässä.

Meillä Cloudrivenillä kannustavuutta lähestytään pelillistämisen näkökulmasta. Autamme organisaatioita palkitsemaan henkilöstöään strategian kannalta tärkeistä arjen teoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Henkilöstöteko 2015 -kilpailun voittaneen Fonectan palkitsemisjärjestelmässä Pojoprössissä ideana on palkita 020202-puhelinpalveluiden henkilöstöä asiakaslähtöisestä työstä pelillistämistä hyödyntämällä. Palkinnot palvelevat erityisesti sen ansainneen henkilön omia intressejä. Liiketoiminnan näkökulmasta ”pojoja” ansaitaan sen sijaan liiketoiminnalle tärkeistä asioista. Myös puhtausalan seminaarin osallistujat kokivat konseptin innovatiiviseksi ja mielenkiintoiseksi.

”Yleisesti tietenkin kaikki, mikä liittyy yrityksen henkilöstön kannustimiin, tulee lisätä toiminnan kannattavuutta ja myyntiä. Positiivista tässä oli, että kannustimet perustuivat henkilöstön omiin valintoihin. Voin hyvin kuvitella, että työn muuttuessa esimerkiksi nuoremmalle sukupolvelle vapaa-ajan merkitys on yhä suuremmassa roolissa!” toteaa Anne-Maarit Alho-Leino, Business Development Manager, Diversey, Sealed Air.

Ajatus pelillistämisestä ei herättänyt pelkoa puhtausalan organisaatioissa. Myös toimialan murroksen ja digitalisaation koettiin asettavan haasteita, joiden myötä uudet innovatiiviset tavat kannustaa henkilöstöä toivotetaan tervetulleiksi:

”Meillä Jämsässä digitalisaatio on yhä kasvava osa päivittäistä tekemistä. Ateria, puhtaus- ja tekstiilipalveluiden liikelaitoksessa on otettu muun muassa tabletit käyttöön kaikille työntekijöille. Uusien työtapojen kannustamisessa ja rohkaisemisessa pelillistäminen on varmasti mainio keino”, pohtii Raisa Haverinen, puhtauspalvelupäällikkö, Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalveluiden liikelaitos.

”Uskon, että konsepti toimii varmasti myös meidän alalla. Kuitenkin globaalissa yrityksessä, kuten meillä on tärkeää huomioida etenkin verotuksen kannalta, millaisia palkintoja henkilöstön kannustimina voidaan hyödyntää”, jatkaa Anne-Maarit Alho-Leino.

Aiheen herättämästä suuresta kiinnostuksesta ja toiveista johtuen järjestämme myös webinaarin saman teeman ympärille. Osallistu siis mukaan ja kuule kuinka pelillistämisellä voidaan kasvattaa työtyytyväisyyttä ja tulosta. Lupaamme kertoa uusista ja innovatiivisista tavoista motivoida ja palkita työntekijöitä parempien tuloksien saavuttamiseksi.

 

Uuden työn vuosi 2017- Etätyö kuolee, entä sitten?

Minua pyydettiin kirjoittamaan ajatuksiani etätyöstä erääseen vierailijablogiin. Epäonnistuin, koska povaan kirjoituksessa vuodelle 2017 etätyön kuolemaa – siitä tulee vihdoin normi ja normaali tapa toteuttaa osa työntekijän päivästä.

Etätyö käsitteen aika on ohi, vaikka sen sisältö on ajankohtaisempi kuin koskaan. Vuoden 2017 tietotyössä on tarpeetonta viitata työn luonteeseen paikkaan sidottujen termien kautta. Yksittäisiä erityistapauksia lukuun ottamatta sijainnilla ei ole enää merkitystä, vaan työnteko kulminoituu mahdollisuuteen saada asioita aikaiseksi.

”Puhumme pohjimmiltaan toimintaympäristön ja koko työtä koskevan paradigman muutoksesta”

Työkalut aika- ja paikkariippumattomaan työhön ovat olleet jo pitkään riittävällä tasolla, että työtä voi tehdä milloin ja mistä tahansa. Markkinoiden johtava teknologiatoimittaja Microsoft on painottanut tätä lanseeraamansa läsnätyö-termin kautta: ole läsnä, aina ja kaikkialla. Tästäkin ajattelusta tullaan kuitenkin luopumaan, koska jatkuva läsnäolo kaikissa työntekijöille tarjotuissa kanavissa syö viimeisetkin tehokkuuden rippeet.

Nykyisin työn murrokseen viitataankin ilmeettömällä termillä uusi työ. Itsessään se ei anna kuulijalle viiteitä työn muodoista, mutta se kertoo meidän astuneen aikakauteen, jossa työ ei ole enää ennalta määrättyjen transaktioiden toteuttamista. Sen sijaan Esko Kilven ajatuksia lainaten työ on jatkossa toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta asiakasarvon luomiseksi.

Vuonna 2017, uusi työ ei siis ole teknologinen haaste. Se, että työtä voidaan tehdä joustavasti, on mitä suurimmassa määrin työympäristön, johtamisen, toimintamallien sekä yksilön itsensä johtamiseen kohdistuva kokonaisuus. Se on muutosprosessi, johon koko organisaatio on saatava mukaan, kun yksittäisten solmukohtien kyvykkyyden merkitys kutistuu suhteessa niiden välillä luotuun vuorovaikutukseen. Ja tämä murros ei vuonna 2017 tule koskemaan vain työntekijöitä, vaan koko organisaation arvoverkkoa.

Puhumme siis pohjimmiltaan toimintaympäristön ja koko työtä koskevan paradigman muutoksesta. Keskeistä onkin mahdollisimman monen toimijan mukana olo. Ja koska kuluttajaistunut yhteiskunta ei reagoi käskyihin kovinkaan positiivisesti, on muutos mahdollista vain toimijoiden omien motivaattoreiden kautta.

Henkilöstön kohdalla uuden työn muutos lähteekin yksilöstä ja hänen tarpeista. Yhteisön – usein vielä työnantajaorganisaatio – tehtävänä on kannustaa työntekijät mukaan muutokseen, saada heidät ymmärtämään työnteon uusi rooli ja luoda toiminalle raamit sekä luoda työnteon konteksti, joka ohjaa kokonaisuutta kohti arvolla johdettua päämäärää.

Tämän vuoksi tietotyöhön kohdistuvaa murrosta, sitä todellista etätyötä, on vuonna 2017 vaikea kuvata vain yhdellä termillä. Sen sijaan joustava työ kuvaa uuden työn luonnetta, vuorovaikutteinen työ sen tavoitteita ja kannustava työ polkua sen saavuttamiseen.

Vuorovaikutuksellista työnmurroksen vuotta 2017!

Kannustava intranet ohjaa arjen tekoihin

Cloudriven järjesti Kannustava intranet -seminaarin Microsoft-talolla Espoossa tiistaina 25.10.2016. Seminaarissa kuultiin eri näkökulmia siihen, miten intranetien kannustavuutta ja liiketoimintalähtöisyyttä voidaan lisätä. Omista intranet-projekteista kertoivat mm. MPY Palvelut ja Energiavirasto.

Mentori, muutosretken matkaopas

Usein kuulee kerrottavan, kuinka elämän kriisi, kuten sairaus, saa ihmisen muuttamaan elämänsä kurssin. Itseäni ei kohdannut vakava sairaus, mutta näin jälkikäteen katsottuna, työelämäni muutos alkoi juuri sairaalassa. Hetken irtautuminen arjesta ja ajatusten käsittely uusilta näkökulmilta herätti itselläni palon muutokseen.

Vuosi sitten ärtynyt umpilisäke vei minut leikkauspöydälle ja sairaalan lepoon. Elinvoiman takaamiseksi aktivoin itseäni tekemällä töitä sairaalassa ja jakamalla ajatuksia kohtalontovereideni kanssa. Huonekaverin tausta liiketoimintamuotoilun alata toi uusia näkökulmia ajatuksilleni ja hänestä kehittyi ura-mentori. Tapaamisissamme ajatuksiani kommentoitiin, työstettiin ja kehitettiin, mutta ennen kaikkea muutoksen hetkellä luotiin uskoa kykyihini ja mahdollisuuksiin kannustavassa hengessä.

Jokaisen ajattelun iteraation jaoin avoimesti. Verkostoni sai tuta innostuneisuuden, joka kasvoi sisälläni. Kun ajatukseni tulevasta olivat riittävän kypsät, avasin niitä lounastapaamisella tulevalle kollegalleni: ”ajattelin lähteä tekemään seuraavaksi tätä”. ”No mikset tulisi tekemään sitä meidän kanssa”, oli lopullisen suunnan määräävä vastaus.

 Olemme luoneet asiakkaistamme kumppaneita, jotka luovat arvoa omille asiakkailleen meidän palveluiden kautta

Vaikka vielä on liian aikaista arvioida taloudellista menestystä, on urakehityksen suunta ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukainen menestys selvää. Uutta liiketoimintaamme rakentaessa jatkan avoimuuden linjalla luoden ennakkoluulottomia uusia yhteyksiä ja yhteistyökuvioita. Olemme julkaisseet yhteistyössä kehitetyn koulutusta mullistavan SaaS-palvelun. Olemme rakentaneet innostavia uusia asiakkuuksia. Olemme luoneet asiakkaistamme kumppaneita, jotka luovat arvoa omille asiakkailleen meidän palveluiden kautta – pian olemme luomassa taas jotain aivan uutta näiden saralla.

Huomaan, että yltiörealistisen työminän on korvannut suoranainen opportunismi

Samalla onnistumisten myötä olen itsekin muuttunut. Huomaan, että yltiörealistisen työminän on korvannut suoranainen opportunismi. Jokaisen kulman, jokaisen keskustelun takaa löydän aina uuden mielenkiintoisen mahdollisuuden edistää visiotamme.

Toimin siis henkilökohtaisesti, kuten olen asiakkaitamme päässyt konsultoimaan. Olen onnistunut mentoroinnin ja kollegoiden avustuksella luomaan itselleni merkityksellisemmän työntekijäkokemuksen, joka luo asiakkaillemme uudenlaista arvoa teknologiayritykselle poikkeuksellisessa arvoketjun kohdassa. Kontekstiin sidottu, oikea-aikainen ohjaaminen, mullisti oman työntekijäkokemukseni. Jatkossa haluamme tarjota tämän saman mahdollisuuden asiakkaillemme roolista riippumatta. Paikkamme organisaatioiden muutospaineessa on muotoilla digitaalisesti skaalautuvia ja kannustavia työympäristöjä analogisille ihmisille.

Retkeni vuosipäivänä olen sen suunnasta enemmän innoissani kuin koskaan. Muutos on tarjonnut jo tähän mennessä niin paljon enemmän kuin hierarkisen korporaation näkymätön lasikuutio, että määränpäällä ei edes ole merkitystä. Uusi matkani ei ole excel-laskemien viitoittama polku kohti oletettua lopputulosta, vaan se on tarinamme kartoittama tutkimusretki valtamerellä kohti tuntematonta.


Kannustava intranet -seminaari