Artikkelit

Kertaus on opintojen äiti ja isä

Kertaus on opintojen äitiKouluttajana minulta kysytään koulutuspäivieni harjoitteluosuuksien aikana monesti neuvoa ja apua asioihin, jotka olen vasta hetki sitten opettanut. Se saa minut usein miettimään, eikö oppija kuunnellut minua, sillä eihän asia noin nopeasti voi unohtua. Näin voisi luulla, mutta Ebbinghausin määrittelemän unohtamiskäyrän (forgetting curve) mukaan melkein 60 prosenttia kuuntelemalla opituista uusista asioista unohtuu jo ensimmäisen tunnin aikana.

Jos opittua asiaa ei palauteta mieleen tai kerrata, se unohtuu. Ensimmäisen oppimiskerran jälkeen parin päivän välein tehtävät kertaukset sekä kuukauden ja kolmen kuukauden kuluttua tehtävät muistiin palauttamiset auttavat opitun tiedon säilymistä muistissa. Viidellä kertauksella saadaan opittu asia pysymään mielessä; tämä edellyttää tietysti panostuksia koulutukseen, mutta investointi kannattaa.

Yritän aina mahdollisuuksien mukaan muuttaa opetustani siten, että suurin osa opetustilanteista on 70:20:10-teorian mukaista harjoittelua. Olen myös kovasti yrittänyt puhua koulutusten tilaajille kertauksen merkityksestä, mutta aina se ei ole tuottanut tulosta. Tämä tuntuu tietysti oudolta, kun otetaan huomioon unohtamiskäyrä: olemme valmiita investoimaan henkilöstön koulutukseen, mutta emme pitämään sitä yllä.

Hermann Ebbinghausin unohtamiskäyrä

Hermann Ebbinghausin unohtamiskäyrä

Olin erityisen tyytyväinen, kun sain ensimmäistä kertaa pitää kaksipäiväisen kurssin siten, että ensimmäinen päivä oli toukokuussa ja toinen elokuussa. Välissä oli itsenäisen harjoittelun (ja unohtamisen) aikaa. Vastaavanlaisen kurssin vedin myös elokuun lopussa ja syyskuun alussa.

Käytin jälkimmäisestä päivästä puolet ensimmäisen päivän asioiden kertaamiseen, ja kokemuksen perusteella malli on erinomainen! Huomasin eron koulutettavissa, ja sain myös positiivista palautetta. Tahti ei ollut liian kova, eikä uutta opittavaa ollut liikaa, joten asiat olivat omaksuttavissa, ja harjoitteluaikaa jäi runsaasti. Samalla oli puhetta, josko pitäisimme vielä myöhemmin yhden kertauskurssin, jossa tulisi taas vähän lisää uutta asiaa.

Koulutussuunnittelijoiden ja HR-henkilöstön kannattaisi miettiä ratkaisua siihen, miten opiskeltavaa asiaa olisi mahdollista kerrata riittävän monta kertaa, jotta se jäisi varmemmin mieleen. Kertauskurssien pitäminen on yksi keino ja toisena keinona voin suositella erilaisia sähköisiä työkaluja, jotka tukevat opitun kertaamista. Esimerkiksi kehittämäämme Habit-valmennusympäristöön voi rakentaa viikkoja tai kuukausia kestävän koulutusohjelman, jota oppija seuraa, opiskelee materiaalia, tekee tehtäviä, vastaa kysymyksiin ja palauttaa näin opittavaa asiaa jatkuvasti mieleen.

Kokeile vaikka itse! Jätä sähköpostiosoitteesi ja lähetän sinulle ilmaiset tunnukset laatimaani OneNote-koulutukseen.

[contact-form-7 404 "Not Found"]

Hyvät oppimistulokset edellyttävät paljon muutakin kuin luentoja ja kalvosulkeisia

Hyvät oppimistulokset edellyttävät muutakin kuin luentojaHämmästyn välillä itsekin sitä, miten paljon oppimisesta ja opettamista voin vielä oppia, vaikka opettamiskokemusta on itselläni takana jo yli kymmenen vuotta! Rentouttavan kesäloman jälkeen satuin lukemaan 70:20:10 -mallista ja voin hyvin allekirjoittaa sen ajatuksen:

  • 10 % opitusta saavutetaan formaalista oppimisesta eli kun olet oppimassa kursseilla ja seminaareissa.
  • 20 % opitusta saavutetaan sosiaalisella oppimisella eli kun opit kollegoilta ja esimieheltä, keskustelet, kyselet, chattailet tai joku näyttää sinulle kädestä pitäen.
  • 70 % eli suurin osa opista saavutetaan tekemällä oppimisella. Eli hakkaat päätä seinään ja opit omista erehdyksistäsi.

Vain 10 prosenttia oppimisesta saavutetaan siis kursseilla ja luennoilla. Voit esimerkiksi tilata minut opettamaan SharePointia tai Dynamics CRM-järjestelmää, ja kurssilla voidaan soveltaa samaa mallia: luokan edessä heiluva kouluttaja puhuu 10 prosenttia asioista, ja 20 prosenttia oppimisesta saavutetaan aktivoimalla ihmisiä keskustelemaan keskenään sekä kysymään toisiltaan vinkkejä. Suurin osa tuloksista syntyy kuitenkin raa’asta työstä tekemällä harjoituksia. Tosin liian usein tuntuu, että opetuksen tilaaja haluaa mahdollisimman paljon opetusta, joten harjoitteluaikaa supistetaan. Tällöin oppimistuloksetkin selvästi huononevat.

Organisaatioiden oppimisessakin tämä asia tulee huomioida. Monilta organisaatioilta löytyy muodollinen koulutussuunnitelma, jolla johdetaan edellämainitut 10 prosenttia oppimisesta. Tämän pidemmälle koulutussuunnitelmat eivät yleensä mene. Miten sosiaalista kanssakäymistä ja pään seinäänhakkaamista voisikaan hallita suunnitellusti? Ei varmaan voikaan, mutta olisi hullua jättää 90 prosenttia oppimisesta johtamatta. Et ikinä saavuta oppivaa organisaatiota, jos vain työnnät ihmisille sisältöä.

Oppivassa organisaatiossa ihmiset alkavat itse kerätä tietoa ja ratkoa vastaan tulevia ongelmia. Voit johtaa organisaation oppimista luomalla ympäristön, jossa ihmisillä on mahdollisuuksia jakaa tietoa, keskustella ja oppia muiden kokemuksista. Voit pelillistää oppimisen, tiedonkeruun sekä sosiaalisen kanssakäymisen motivoidaksesi henkilöstöä oppimaan itse ja hyödyntää vaikkapa kehittämäämme Habit-alustaa. Se ohjaa ihmisiä tekemään ja oppimaan oikeita asioita, jakamaan kokemuksensa ja oppimansa myös muille sekä keskustelemaan ja kommentoimaan.

”Esimerkillä johtaminen ei ole paras tapa – se on ainoa tapa”, sanoi jokin johtamisopus. Miten omaa oppimista voisi johtaa esimerkin avulla? Helposti työntekijät näkevät vain, että esimiehet (tai organisaation kärkiosaajat) käyvät seminaareissa ja kursseilla ja välttämättä kaikilla työntekijöillä ei ole samaa mahdollisuutta. Esimiehet kuitenkin aktiivisesti keskustelevat asiantuntijoidensa kanssa ja ratkovat ensimmäisinä vaikeita ongelmia. Tuo työ ei näy kalenterissa, koska se käydään kahvipöydissä, töiden jälkeen oluilla tai yön pimeinä tunteina päätä seinään hakaten läpi harmaan kiven. Habit mahdollistaa tämän työn näkyvyyden muillekin sopivasti määritellyillä kysymyksillä ja tehtävillä, jolloin koko organisaatio innostuu syventämään osaamistaan – kunhan heille on luotu siihen sopiva ympäristö.