Tie kisällistä mestariksi käy työn kautta

Kukaan tuskin väittää vastaan tänä päivänä sanoessani, että työn merkityksellisyys sen tekijälle vaikuttaa lopulta tuottavuuteen. Uskallan myös väittää, että jokaisella on ollut hetkittäin kokemuksia, jolloin kyseinen merkityksellisyys on ollut hukassa ja työn tekeminen turhauttanut. Näin on käynyt joskus myös omalla kohdallani. Jaankin nyt oman tarinan työn merkityksellisyydestä, tuottavuudesta ja oppimisesta. Tarinan opetus on kuitenkin konkretisoitunut minulle vasta myöhemmin.

Kisälli ja mestari työssään

Tein ajokortin saaneena kesätöitä rakennusalan yhtiölle, jonka bisnes oli toteuttaa taloelementtejä ja kasata niistä asiakkailleen asumisen unelmia. Kesätyöhön kuului monenmoista tekemistä, mutta yksi toistuva tehtävä oli täydentää taloelementtitoimituksia pientarvikkeilla ja puutavaralla. Ajelin tämän vuoksi ympäri Etelä-Suomea erinäisillä rakennustyömailla. Tyypillisesti työpäivä alkoi Toyota Dynan avolavan lastaamisella. Kuormat olivat siinä määrin suuria, että lain määräyksiin piti kiinnittää huomiota kuormaa kiinnittäessään. Yhteistä rakennustyömaille suuntautuvien kuljetuskeikkojen aamuille oli, että mestari heilahti joka kerta paikalle, kun kisälli oli kuormannut auton. Työnjohtaja katsoi viiksiensä yllä tuulta halkovan nenän vartta pitkin kuormaa ja arvioi suoritusta. Auton kierrettyään tuli tuomio kisällille. Ensin suhiseva puhallus hampaiden välistä. Sitten pitkähkö ”njaah”. Ja lopuksi: ”kai sen voi noinkin lastata, mutta minä olisin…(lisää aina uusi ohje)”. Ja kyllä, se ketutti nuorta miestä kuin tuuli voi kiusata oravaa kuusenlatvassa tiputtaessaan sen kävyn, jota varten tuli kiivettyä kymmeniä metrejä.

Ketutuksesta huolimatta minä opin. Kesän lopulla kuormat näyttivät paljon paremmilta ja kiinnityksiin tuli käytettyä paljon vähemmän ”virityksiä”. Mestari opetti melkein kontekstissa antamalla välittömästi palautetta. Ja ajatella, jos tämän opin olisi saanut siinä vaiheessa, kun alkoi kuormaa kasaamaan. Työ olisi ollut tuottavampaa ja myös aiheuttanut merkittävästi vähemmän turhautumista.

Mitä jos tietotyössä oppiminen päivitettäisiin tähän päivään?

Tietotyön näkökulmasta, voimme tunnistaa samat haasteet. Olemme Cloudrivenillä toteuttaneet asiakkaillemme kymmeniä kyselyitä sekä yleisesti suorituksen johtamista tutkivia julkaisuja, joissa käy ilmi, että tietotyötä tekevillä juurikin palautesyklin hitaus ja palautteen määrä ovat olleet työntekijöiden keskeisin ongelma heidän oman kokemuksensa mukaan. Oppimista ja palautetta ei hyödynnetä riittävästi kontekstissa, silloin kun sitä eniten tarvittaisiin, joka johtaa turhautumiin ja tuottavuusvuotoihin.

Ongelma on voitettavissa kehittämällä tietotyön informaatiovirtoihin perustuvaa johtamista ja parantamalla työvälineisiin sidottua koulutusta, joka ei siis tapahdu enää erillisissä koulutustiloissa vaan osana arkea. Asiakkaidemme mukaan 98% työntekijöistä haluaa juurikin tätä, koska se on merkityksellisempi ja kivempi tapa kehittää osaamista.

Olemme myös Cloudrivenillä itse hyödyntäneet näitä keinoja toiminnassamme jatkuvasti. Maanantain läsnäpäivä ja viikkoplaveri on tarkoitettu nimenomaan yhdessä oppimiselle. Teknologiaa hyödynnämme digitalisoimalla kattaviakin koulutuskokonaisuuksia ketterän avun tarjoamiseksi digitaalisissa työympäristöissä. Oppimisen seurauksena vuonna 2017:

  • Yhteisöömme liittyi yli 10 uutta ammattilaista Suomessa, Keski-Euroopassa ja Meksikossa.
  • Myyntimme saavutti kovat vuositavoitteensa. Saavutuksesta kertoo se, että omat tavoitteemme ovat kasvusta huolimatta olleet aina aiemmin saavuttamattomia.
  • Cloudriven yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 51 %:a edellisvuodesta
  • Pystyimme kehittämään toimintaamme vauhdikkaammin ja tarjoamaan vastuullisempia tehtäviä ihmisille. Työnkuvien kehittymisestä kertoo esimerkiksi Asta Kiisken ja Tuomas Kestin nimitykset johtoryhmän jäseniksi vastuillaan markkinointi ja CRM liiketoiminta.
  • Ja ennen kaikkea saimme toimittaa asiakkaillemme enemmän arvoa tuottavia ratkaisuja, josta viestii asiakaspalautteen lisäksi keskikaupan noin 40 % kasvu vuoteen 2016 verrattuna

Työelämän muutos on johtanut siihen, että osaamisen kehitys ei ole vain hauska harrastus vaan välttämättömyys. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuva työstä ja työyhteisöltä oppiminen on siis sekä ihmisten fiiliksen että tulosten kannalta tärkeää. Samalla organisaatiot painivat kustannushaasteiden kanssa. Mestari ja kisälli tuntuu monelle kalliilta mallilta. Tietotyössä me kaikki olemme kuitenkin vuorotellen kisällin ja mestarin roolissa. Tietotyön tuottavuus syntyy nimenomaan siitä, että opimme ja oivallamme yhdessä ja erikseen bisnekselle merkityksellisten informaatiovirtojen äärellä. Tutkimuksen mukaan 70 % oppimisesta tapahtuu työssä, 20 % mentoreilta ja vain 10 % perinteisessä koulutuksessa.

Päivitä siis ajatus mestareista ja kisälleistä vuoteen 2018. Jos et ihmisten vuoksi, niin edes tuloslaskelmasi hyvinvointia ajatellen. Saat todennäköisesti silti tyytyväisemmät työkaverit ja lukujen valossa kehittyvän bisneksen samalla. Autamme mielellämme.

Katso Webinaaritallenne: ”Johda ja kehitä osaamista asiantuntijaorganisaatiossa”

Helmikuun webinaarissamme vieraaksemme saapuvat digitaalisen oppimisen asiantuntija Petteri Kallio ja ”Asiantuntijuutta asenteella – kasvu- ja sparrausryhmän” perustaja Johanna Lehtonen. Webinaarin isäntänä toimii Uuden työn asiantuntija JP Wirta. Tässä webinaarissa uudistetaan formaaleja työelämän koulutusmalleja  ja tarkastellaan verkostojen voimaa oppimisessa. Liity siis mukaan keskusteluun!

 Webinaarissa vastataan muun muassa kysymyksiin:

  • Miten yrityksen tulee tukea asiantuntijoidensa kokonaisvaltaista oppimista?
  • Mistä muodostuu hyvä oppimiskokemus työpaikalla?
  • Mitkä ovat tuoreimmat trendit työelämän digi-oppimisessa?