Käyttäjälähtöinen kehittäminen pilvessä edellyttää toimivaa IT-strategiaa, sekä hallintamalleja

Keskustelen nykyisten ja tulevien asiakkaitteni kanssa paljon mahdollisuuksista kehittää prosesseja ja eri työntekijäroolien arkea. Näissä keskusteluissa törmään hyvin säännöllisesti IT-strategian tai hallintamallien puutteen aiheuttamiin haasteisiin. Kuulostaako tutulta?

Tarve: ”Tähän sopimusdataan olisi hienoa saada AI-käyttöliittymä, jolta voisi kysellä meidän tarkemmin meidän sopimusten tilannetta”

Todellisuus: Data on skannattuina kuvina erillisessä sopimustenhallinnan järjestelmässä. Ratkaisu on toteutettavissa, mutta edellyttää laajempaa kokonaisuuden suunnittelua.

Tarve: ”Kaikki meidän kehityshankkeet kestää ja maksaa aika paljon. Ei me tässä kohtaa voida lähteä tekemään tällaista, vaikka siitä olisikin hyötyä käyttäjille.”

Todellisuus: Low-code -teknologia ei ole mukana työkalupakissa, kun uusia ratkaisuja projektoidaan IT:n toimesta. Organisaatiolla on pilvipohjaisia työkaluja ja esimerkiksi Teams käytössä, mutta ohjelmistokehitys on jämähtänyt tarpeettoman kankeisiin mekanismeihin.

Tarve: ”Meillä on pari innokasta Power App -tekijää, jotka ovat saaneet jotain jo aikaiseksi, mutta systemaattinen kehitys on hankalaa. Voitteko jeesata?”

Todellisuus: Voidaan. Tilanne korjaantuu, kun tarkennetaan yhdessä malli, joka tukee sisäistä tekemistä ja sen tavoitteita, sekä turvaa sen myös tietoturvan ja IT-käytäntöjen näkökulmasta (toteutetaan Power Platform -hallintamalli).

Tarve: ”Tämä meidän Dynamics 365 -ratkaisu ei kyllä tue meidän soittajia (myyjiä) kovin hyvin. Liikaa toimintoja ja kenttiä, soittojen kirjaus ei suju.”

Todellisuus: Dynamicsin vakiotoimintoja ja käyttöliittymiä voidaan tarvittaessa mukauttaa Power Platformin avulla, ja valituille käyttäjäryhmille voidaan toteuttaa usein hyvin kustannustehokkaasti täysin räätälöityjä käyttöliittymiä Dynamicsin sisälle, tai erillisiksi sovelluksiksi siten, että data kertyy edelleen suojatusti oikeaan paikkaan.

Kuulostaako tutulta?

Eli: prosessiomistajat ja liiketoiminnan kehittäjät haluavat kehittää toimintaansa, mutta käytännössä hankkeita edistetään usein oman IT-organisaation kyvykkyyksien ja näkemyksen puitteissa. Usein käyttäjälähtöisyys kärsii: jos pilven elementtejä ei voida hyödyntää tehokkaasti, jokin työn tekemisen näkökulmista jää huomioimatta. Ja prosessiin syntyy kitkaa. Usein ongelma kiteytyy siihen, että ollaan ”jumissa” hankitun järjestelmän kyvykkyyksissä, vaikka moderni teknologia sinänsä mahdollistaisi sujuvamman arjen.

Ongelmia pitäisi aina lähestyä liiketoiminnan ja käyttäjien tarpeiden näkökulmasta. Onnistunut IT-projekti ei todellisuudessa ole onnistunut, jos se ei edistä liiketoiminnalle ja työlle asetettuja muutostavoitteita. Jotta näin voitaisiin tehdä, IT-työkalupakki ja sen hyödyntämiseen liittyvät kyvykkyydet olisi hyvä pitää riittävässä määrin ajan tasalla. Tässä on hyvä hyödyntää osaavaa kumppania, joka ymmärtää tarpeet ja osaa ehdottaa toimivia ratkaisukokonaisuuksia.

Vuonna 2024 IT-strategian ja hallintamallien tarve kasvaa entisestään

Teimme viime vuoden puolella asiakkaillemme ensimmäiset Azure OpenAI -projektitoteutukset. Olemme myös kouluttaneet ja opastaneet asiakkaitamme Copilot for Microsoft 365 -tuotteen käyttöönoton valmisteluissa. Jos viime vuosi painottui kokeiluihin, tänä vuonna näemme entistä enemmän AI-teknologian hyödyntämistä tuotantokäytössä.

Olemme alkuvuodesta käynnistäneet ja käynnistämässä useita Power Platform -hallintamallitoteutuksia. Näihin liittyvä kysyntä ja tarve on selvästi kasvamassa, kun low-code -teknologian painoarvo kasvaa niin liiketoimintakriittisissä, kuin pienemmissäkin kehityshankkeissa.

Muutama asia on mielestäni selvää:

• AI edellyttää omia hallintamallejaan, mutta asettaa painetta ennen kaikkea data-strategian kirkastamiselle. Jos tämä tehdään fiksusti, niin samalla mietitään data-kokonaisuutta myös esimerkiksi low-code -kehittämisen ja raportoinnin näkökulmasta.
• Low-code -teknologian hyötypotentiaali ymmärretään yhä paremmin ja käyttö on kasvamaan päin.
• Uuden teknologian hyödyntäminen isossa mittakaavassa on erittäin haastavaa, jos IT:n ja liiketoimintojen keskinäinen yhteistyö sakkaa.

IT-strategia pitää päivittää tukemaan organisaation teknologista kehitystä ja varmistamaan, että uudet ratkaisut ja alustat tukevat liiketoiminnan tavoitteita ja käyttäjien tarpeita.

Hallintamalli puolestaan varmistaa, että uusien teknologioiden käyttöönotto tapahtuu hallitusti, riskejä minimoiden ja organisaation kyvykkyyksiä parantaen.

Näiden teemojen merkitys kasvaa tänä vuonna entisestään. Jos ne kiinnostavat sinuakin, ota yhteyttä!