Posts

Itsensä johtaminen

Työn murros haastaa johtamistaidot

#CloudrivenStudio:ssa vieraili torstaina 3.5. Etäjohtamistaidosta kirjan kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti Ulla Vilkman sekä Itsensä johtamiseen perehtynyt ja myös Aikaansamisen taika – näin johdat itseäsi -kirjan juuri julkaissut psykologi ja valmentaja Satu Pihlaja. Keskustelua moderoi Cloudrivenin oma modernin työn guru JP Wirta.

Etätyön tekeminen yleistyy vahvasti ja monissa yrityksissä on jo arkipäivää, että henkilöstö tekee 2-3 päivää viikossa etänäOn myös nähtävissä trendiä, että yrityksissä organisoidutaan toiminnottain eikä fyysisen sijainnin mukaan. Tällöin tiimiläiset voivat työskennellä eri puolilta Suomea tai maailmaa.  

Miten moderni työ haastaa tekijöitään sekä johtajia?

Moderni etätyö haastaa itsensä johtamisen taitoja. Vastuu työn suunnittelusta sekä oman työn johtamisesta siirtyy yhä enemmän työntekijöille. Kun esimiestä ei fyysisesti näy, huomataan ettei välttämättä olekaan helppoa saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin. 

Hajautetun johtamisen näkökulmasta tiimeillä tulisi olla yhteinen tavoite ja myös ymmärrys siitä, miten tavoitteet saavutetaan. Etätyössä välimatkan kasvaminen vähentää väistämättä keskinäistä vuorovaikutusta, ellei löydetä uusia tapoja ja välineitä kommunikointiin. Epämuodolliset kahvipöytä- sekä lounaskeskustelut voivat jäädä kokonaan väliin.  

Kun vuorovaikutus henkilöstön välillä vähenee, vähenee myös yhteisöllisyys, mikä taas vaikuttaa vuorovaikutukseen. Vaarana on tällöin eriytyminen työyhteisöstä. Jos tekee töitä päivät yksinään, miten rytmittää päivät, muistaa pitää säännölliset tauot sekä varmistaa, että oman työn suunnitelmat kohtaavat kollegoiden ja tiimin kanssa?  

Olisikin todella tärkeää, että läsnäjohtamisessa, kuten myös etäjohtamisessa, jokainen työntekijä tietäisi mitä häneltä odotetaan, mitkä ovat hänen vastuualueensa sekä myös mitkä ovat tiimin ja koko yrityksen yhteiset tavoitteet. Tärkeää olisi myös suunnitella, miten työn tuloksia ja tuloksellisuutta mitataan ja miten työntekijä pystyy tarkistamaan vastaako hänen työpanos yhdessä esimiehen kanssa sovittuja tavoitteita.

Työn merkityksellisyys antaa työlle suuntaa

Esimiehen tehtävä on luoda merkitystä ja suuntaa, jotta ymmärretään, mikä on se oma pala kokonaisuudesta. Yhtenäisen suunnan pysyminen mielessä tarkoittaa riittävää toistoa ja avoimesti yrityksen tilanteesta ja tavoitteista puhumista. Hyvien selkeiden tavoitteiden kautta pitäisi olla mahdollisuus tehdä helposti päätöksiä siitä, miten omaa työtään voi tehdä. Valitettavasti organisaatiossa on kuitenkin paljon työn mittareita, joita voisi kyseenalaistaa. 

Millä esimerkiksi yrityksissa arvioidaan oman työn onnistumista? Onko mietitty myös yksilön henkilökohtaisia onnistumismittareita? Entä millaisiin suorituksiin työntekijä on itse tyytyväinen? Paljon on niitä organisaatioita, joissa tekeminen pohjautuu kontrolliin, eivätkä visiot tunnu työntekijästä kovin innostavilta. Kuullaanko työntekijän toivetta siitä, mihin hän haluaa ammattilaisena kehittyä? 

Ihmisellä on luontaisesti halu ja tarve olla hyödyksi ja tehdä hyvin hyödyllisiä asioita. Usein auttaessaan ihminen kokee työnsä merkitykselliseksi. Laveammin ajatellen todella monet työt sisältävät paljon ihmisten auttamista. Esimerkiksi hoitotyössä ja terveyden alalla työn merkityksellisyys on suoraan nenän alla. 

Suomalaisessa työmaailmassa on monia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat panostaneet työn merkityksellisyyteen ja tulokset ovat myös olleet erittäin positiivisia. Työntekijäkokemus heijastaa tutkitusti suoraan asiakaskokemukseen. Kun työ on merkityksellista, niin ihmisiä ei tarvitse motivoida. On tärkeää myös muistaa, että merkityksellisyyden tuominen sekä luominen on esimiehen tehtävä, mutta ei se ole helppoa esimiehillekään.

Mitä työ oikeastaan on?

Työn merkityksellisyyden ja motivaation miettiminen ovat uutta työelämässä. Työelämä on pullollaan näkemyksiä, ajatuksia ja uskomuksia siitä, millaista työ on, missä sitä kuuluu tehdä sekä milloin? Mutta ovatko nuo näkemykset ja uskomukset enää lainkaan tätä päivää?

Mikä oikein ajatellaan työksi? Voisivatko myös keskeytykset kuulua työhön? Ja voisiko myös tiskikoneen tyhjentäminen olla työtä? Tiskikonetta tyhjentäessään voi tyhjentää myös omia ajatuksiaan tai vastaavasti miettiä rauhassa vastausta pidempään pohdittaneeseen kysymykseen. Eikö olisi tarkoituksen mukaista tehdä työtä ja muuta elämää yhdessä fiksusti? 

Työn määritteleminen oikeasti vaatisi vahvaa ravistelua ja todella rohkeasti. Onko esimerkiksi ajatus työn tekemisestä toimistolla enää relevantti, kun on käytössä edistyksellistä teknologiaa? Jos esimerkiksi kalenteri on aikataulutettu täyteen Skype-palavereita, niin miksi pitäisi lähteä toimistolle?  

Etätyö ja vapaus sopivat lähtökohtaisesti kaikille, ainakin tietotyötä tekeville, mutta myös oma vastuu täytyy ymmärtää. Ja osalle etätytössä on enemmän opettelemista kuin toisille. Riittämättömyyden kanssa kamppaillaan etätyössä ihan siinä missä läsnätyössäkin. Itsensä johtamiseen kuuluvat myös häiriötekijät. Millä hiljennät mielesi, jotta saat hoidettua omat työsi? Tekniset laitteet ainakin saa helposti pois käden ulottuvilta.  

Monesti yrityksessä ei nähdä mikä on teknologian merkitys ja rooli, jos sitä ei ole integroitu luontevaksi osaksi työn tekemistä. Tärkeää olisi turhan työn poistaminen ja tarkistaa keskitytäänkö oikeisiin asioihin. Organisaatiossa paljon turhia, päällekkäisiä sekä liikaa aikaa vieviä tehtäviä. Modernissa työssä tehottomuudelle ei ole sijaa.

Vinkit toimivan etätyökulttuurin rakentamiseen:

  1. Mietitään, mitkä ovat yhteiset ja yksilölliset työn tavoitteet ja suunta. 
  2. Tarkistetaan ovatko tavoitteet ja suunta kaikilla oikeissa ja samoissa asioissa. 
  3. Mietitään, miten tehdään asioita fiksummin ja myös kyseenalaistetaan nykyisiä työtapoja. 
  4. Johdetaan moderneja teknologioita hyödyntäen tiimejä. 
  5. Muistetaan vuorovaikutus ja kahdenkeskiset keskustelut kerran kuussa. 
  6. Välitetään ja huomioidaan ja kysytään onko asioita, missä tarvitset apua.  
  7. Mietitään yhdessä miten voidaan kehittää tekemistä.  
  8. Sparrataan ja haastetaan ajattelua.  

Lataa webinaaritallenne alta

Itsensä Johtaminen

Lataa tallenne

[gravityform id=”163″ title=”false” description=”true”]

Itsensä Johtaminen

Webinaari: Itsensä johtaminen – 3.5.2018

Webinaarissa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Kuinka tiimit asettavat ja valitsevat tavoitteensa?
  • Kuinka omaa aikaa hallitaan paremmin?
  • Mitkä ovat etätyön haasteet itsensä johtamisessa?
  • Kuinka teknologiat tukevat kaikkea tätä?

Satu Pihlaja, erikoispsykologi, psykoterapeutti, kouluttaja ja valmentaja, Komppi Oy

Sadun intohimona on auttaa muita saamaan oman potentiaalinsa käyttöön. Hän on tehnyt kehittämistyötä verkkopalveluiden parissa ja valmentaa parempaan itsensä johtamiseen. Sadulta on ilmestynyt kirja Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi. Lisää satupihlaja.com/aikaansaamisen-taika

Ulla Vilkman, Valmentaja ja konsultti, CEO, Timanttia Consulting Oy

Ulla Vilkman on modernin työelämän kehittäjä. Pääajatuksena Ullan työssä on, että meidän on opeteltava ajattelemaan työstä kokonaan uudella tavalla ja sen myötä kehittää työkulttuuria, toimintatapoja, johtamista ja työvälineitä. Ullalta on ilmestynyt kirja Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä. Lisää www.etajohtaminen.fi.

JP Wirta, Modernin työn johtaja, CMO, Cloudriven Oy

JP:llä on pitkä kokemus digitaalisten palveluiden konseptoinnista ja tuotteistamisesta sekä liiketoimintalähtöisestä teknologiakonsultoinnista. Hän on myös Suomen näkyvimpiä modernin tietotyön puolestapuhujia.

Etäopiskelusta etätyöhön – itsensä johtaminen tulevaisuuden työssä

Etätyön hyödyt ja haitat ovat nousseet polttavaksi puheenaiheeksi viime aikoina sosiaalisen median otsikoissa. Miten varmistetaan työn tuottavuus, kuinka ihmisiä johdetaan ja kuinka työntekijöille tarjotaan tarvittava tuki paikka- ja aikariippumattomasti, ovat otsikoita joihin LinkedInissä törmää päivittäin. Myös työntekijältä odotetaan erilaisia valmiuksia. Siirtyessäni opiskelijana työelämään, heräsi jaettavaksi muutama mielipide etätyöhön liittyen.

Etätyö ei ole eetäopiskelusta etätyöhön - itsensä johtaminen tulevaisuuden työssänää uusi asia opiskelijan siirtyessä työelämään ja näen sekä opiskelu- että työmaailmassa paljon samoja piirteitä. Molemmissa pääpaino on siirtynyt enemmän itseään johtavaan asemaan, jossa työnteko ja oppimisympäristö eivät rajoitu vain tiettyyn aikaan ja paikkaan. Onko kuitenkin niin, että opiskelun ja etäopiskelun muutosjohtaminen on ollut hitaampaa kuin työelämässä?

Nuorilta odotetaan työelämään siirtyessä etenkin kattavia digitaitoja ja jo opintojen alussa olenkin kokenut hyötyä digitaalisista työympäristöistä Office 365 -palveluiden osalta. Opiskelija jakaa tiedostot kätevästi OneDrivellä ja ryhmätyöskentely etenee yhdessä Skype-palaverien, Outlookin kalenterikutsujen ja PowerPointin työstämisessä. Tätä saumatonta yhteistyötä firmat tavoittelevat myös työntekijöiltään.

Työelämään siirtyessä nuoren onkin helppo jatkaa uusien Office -palveluiden käyttöä. Itselle tulivat työpaikalla vastaan mm. chat-pohjainen, tiimien työskentelyä helpottava Teams –työtila sekä työtehtävien järjestelyyn ja suunnitteluun tarkoitettu Planner. Teknologia ei ole se, joka tulevaisuudessa haastaa työntekijöitä etätyössä. Sen sijaan itsensä johtamisesta on tullut iso puheenaihe tulevaisuuden työssä, kuten myös opiskelussa.

Onko kuitenkin niin, että opiskelun ja etäopiskelun muutosjohtaminen on ollut hitaampaa kuin työelämässä?

Samalla mielipiteet opiskelu- ja työmaailman eroista ovat kaksijakoiset. Etätyön mahdollistava työnantaja koetaan usein nykyaikaisena ja joustavana. Etätyöhön suuntaava, tai pakottava oppilaitos taas koetaan optimaalisen voiton tavoittelijana, joka ei välitä opiskelijoiden hyvinvoinnista ajaen kaiken vastuun opiskelusta opettajilta oppilaille. Siinä missä työelämässä itsensä johtaminen on omaksuttu tavoitelluksi arvoksi, opiskelumaailmassa vielä valmistaudutaan ”oman polun” rakentamiseen ja omien valintojen vaikutukseen jatkossa.    

Mitä se itsensä johtitsensä johtaminenaminen siis on? Mielestäni kyse on oman toiminnan aikatauluttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itsensä kehittämisestä, turhan hukan karsimisesta ja priorisoinnista. Näin suurpiirteittäin. Joustavassa ja yksilön onnistumiseen tavoittelevassa työympäristössä työnhakijan ja tarjoajan arvot onkin sovittava yhteen. Iso osa työviihtyvyyttä ja työntekijän sitoutuneisuutta liittyy niin ikään molempien arvoihin. Sananlasku ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan” pitää siis tässäkin asiassa paikkansa.

Nykyajan työntekijä arvostaa lähtökohtaisesti enemmän joustavaa työaikaa sekä mahdollisuutta tehdä työtä paikasta ja ajasta riippumatta. Digi ja kehittyvät taidot myös tukevat tätä. Siinä missä keskustelu keskittyy edelleen etätyön vastakkainasetteluun, tulisi sen ottaa ennemmin kantaa siihen, miten tulevaisuudessa onnistumme paremmin itsemme johtamisessa muuttuvassa maailmassa ja miten yrityksemme tukevat uusia työntekijöitä, joilla digivalmiudet kyllä löytyvät tässä ilmiössä?

Ai niin – tätäkin kirjoitusta on laadittu sekä toimistolla, kotona että bussin penkillä – paikalla ei ole väliä, kun minuun ja oman työni johtamiseen luotetaan. etäopiskelusta etätyöhön - itsensä johtaminen tulevaisuuden työssä

Tutustu kuumimpiin intranet-trendeihin tästä!