Cloudriven Meeting Room

Oppeja digitalisaatiosta – Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2020

Vuosi 2021 on jo hyvässä vauhdissa. Kirjoitin vuoden 2019 päätteeksi artikkelin otsikolla ”Oppeja digitalisaatiosta – Toimitusjohtajan terveiset 2019” ja on tullut aika tehdä tilinpäätöstä omien reilun vuoden takaisten ajatusten osalta.

Covid-19 ja tärkeimmät opit digitalisaatiosta

Väitin vuosi sitten, että bisnesarki on parempi pilvipalveluiden kanssa kuin ilman niitä. En silloin arvannut, että väitteeni tulisi näin tiukasti testatuksi. Covid-19 iski kokonaisia toimialoja kanveesiin ja vaikutti jokaisen kansalaisen arkeen tavalla, joka ei ole kenenkään bisnespäättäjän muistissa. Edellisen kerran Espanjantauti on koetellut yhteiskuntaamme vastaavalla voimalla. Niinpä pilvipalveluista tuli kaikkien päättäjien paras ystävä tietojärjestelmäpohdinnoissa kertarysäyksessä. Seuraavat asiat nopeuttivat pilvipalveluiden voittokulkua:

  • Yhteistyö asiakkaiden kanssa kävi mahdottomaksi ilman toimivia pilvipalveluita – tapaamisia siirtyi verkkoon paitsi B2B-liiketoiminnassa niin myös kuluttajabisneksessä ennen näkemättömällä voimalla
  • Ihmisten halu kuluttaa palveluita, jotka ovat saatavilla ilman fyysistä kontaktia, lisääntyi viranomaissuositusten ja terveyden vaalimisen vuoksi voimakkaasti
  • Pilvessä palveluiden sopeuttaminen nopeasti liiketoiminnan tilanteen mukaan on huomattavasti mutkattomampaa kuin fyysisten konesalien ja kalliin oman infran kanssa
  • Uusien liiketoimintamallien keksiminen ja koeponnistaminen käy nopeasti ja ketterästi olemassa olevaa pilviteknologiaa hyödyntämällä

Ennustus digitalisaatiosta Covid-19 jälkeiseen aikaan

Digitalisaatiokehitys vauhdittuu läpi organisaatioiden aluksi erittäin paljon. Pelko aikaan ja paikkaan sidottua toimintaa koettelevasta ulkoisesta shokista on vahvasti mielessä. Varautuminen shokkiin ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ääriolosuhteissa pysyy prioriteettilistalla. Toisaalta aika pandemian kanssa on opettanut, että liiketoimintaa voi tehdä monella eri tavalla menestyksekkäästi, jonka vuoksi uusien ansaintamallien testaaminen jatkuu kiivaana. Uskoakseni pandemian jäljiltä on kerrottavissa useita esimerkkejä onnistuneesta sinisen meren strategiasta, joka kannustaa kehittämään.

Ajan kuluessa digitalisaatioaalto kuitenkin heikkenee, jollei teknologia kehity riittävästi. Paine aidosti useampia eri aisteja puhuttelevan virtuaalitodellisuuden tai sulautetun todellisuuden kehittämiselle kasvaa. Ihmisten vahva kaipuu kasvokkaiseen kontaktiin perustuu kokonaisvaltaiseen aistikokemukseen, jota teknologia ei Matti Meikäläiselle vielä tarjoa. Tämä vuoksi globaalit teknologiajätit investoivat valtavasti tekoälyyn, koneoppimiseen ja erilaisiin virtuaali- ja sulautetun todellisuuden teknologioihin.

Pohdin vuosi sitten yksinkertaista tapaa jäsentää digitalisaatiohankkeita, joita yrityksissä tämän vuosikymmenen aikana toteutetaan::

  • Yrityksen rajojen sisäpuolella tapahtuvassa digitalisaatiossa on kyse standardoitujen tietomallien ja ohjelmistojen ominaisuuksien kilpailijaa oivaltavammasta hyödyntämisestä osana yhteistyötä, tekemistä ja johtamista
  • Yrityksen rajojen ulkopuolella tapahtuvassa digitalisaatiossa on kyse asiakkaiden tarpeiden ja ostokäyttäytymisen muutosten tahdissa räätälöidyistä palveluista ja harvoista yksisarvisista, jotka luovat kokonaan uusia tarpeita tai tapoja kuluttaa palveluita
  • Tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävistä digitalisaatiohankkeista tulee valtavirtaa – dataan pohjautuvat liiketoimintamahdollisuudet kokonaisissa arvoketjuissa saavat jatkuvasti laajemmin huomiota

Mielenkiintoista on nähdä, millaiselta pohjalta ponnistavat yhtiöt kohdentavat hankkeitaan sisäiseen ja ulkoiseen digitalisaatioon. Ovatko ulkoisen digitalisaation edelläkävijät niitä toimijoita, joilla kassa riitti, mutta pandemia muodostui pakoksi keksiä pyörä uudelleen? Vai sittenkin suuria ja stabiileita organisaatioita, jotka voivat testata uusia ansaintamalleja ”kaikessa rauhassa”? Entä miten organisaatioiden johtamiskäytännöt ja yhteistyön pelisäännöt vaikuttavat sisäisen digitalisaation edistämiseen? Toisaalta pilviteknologian kehityksen myötä on todennäköisesti havaittavissa valtavan paljon enemmän tekoälyä ja koneoppimista hyödyntäviä hankkeita innovatiivisten pientenkin organisaatioiden hankekartoilla,

Cloudrivenin pandemiavuosi 2020

Ennustin vuodelle 2020 Cloudrivenin palveluliiketoiminnan kasvua. On pakko myöntää, että maaliskuussa kylmäsi. Miten ennusteen kävisi? Onni ja ripaus taitoa olivat tällä kertaa matkassa. Vuodestamme muodostui vahva. Pro forma lukujen valossa palveluliiketoiminnan liikevaihtomme kasvoi 46,2 % ja saimme useampia erinomaisia uusia asiakkuuksia vanhojen rinnalle. Henkilöstömäärän nettolisäyskin oli toistakymmentä henkeä.

Onnistuimme kriisin keskellä pitämään huolta asiakkaista ja työntekijöistä tavalla, joka ilahduttaa minua kovasti. Luonnollisesti kehitettävää toiminnassamme edelleen riittää, mutta lukujen valossa toteutunut vauhtimme näyttää peräpeiliin katsottaessa verrokkejamme parempi. Tulevat vuodet osoittavat, osuiko myös suunnanvalinta oikeaan. Tällä hetkellä se näyttää valoisalta Microsoftin pilvipalveluiden merkityksen kasvaessa niin liiketoimintasovellusten (Dynamics 365) kuin kollaboraatio ja kommunikaatioratkaisuiden (Microsoft 365) saralla unohtamatta innovatiivisten asiointisovellusten kehittämistä tukevaa Azurea. Viime vuonna Cloudrivenin asiakaskunnassa korostui jo voimakkaasti näitä kolmea pilveä yhdistävään Power Platformiin perustuvat ratkaisut. Jopa siinä määrin, että aloimme kutsua sitä neljänneksi pilveksi ?

Kiitos kaikille asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja työntekijöille loistavasta yhteistyöstä vaikeana pandemiavuonna. Haluamme olla luottamuksenne arvoisia myös tänä vuonna!

Jukka Koskenkanto
CEO
+358 50 560 4607
jukka.Koskenkanto@cloudriven.fi

Jukka Koskenkanto