Artikkelit

Cloudrivenin CEO ja pelillistämisguru Jukka Koskenkanto puhuu tänään Nordic Digital Summit 2014 -tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa. Puheenvuorossaan Jukka kertoo konkreettisten esimerkkien kautta, miten pelillistämisen avulla voidaan lisätä työntekijöiden sitoutumista työhönsä ja kuinka merkityksellistä merkityksellinen työ oikein onkaan. Esityksen otsikko on Let Their Lives Flourish – Essentials of Enterprise Gamification ja se on osa Nordic Digital Summitin Serious Gaming –kokonaisuutta (ks. koko ohjelma).

Let their lives flourish – essentials of enterprise gamification

Most of the employees are not engaged with their work based on the reasearch by Gallup. Enterprise gamification is often argued to provide mechanisms to increase employee engagement. In this session Mr Jukka Koskenkanto will introduce the essentials of enterprise gamification for increasing employee engagement via a case study.

Gamification Guru Jukka Koskenkanto
Jukka Koskenkanto is Cloudriven’s CEO & co-founder, lecturer at Aalto University and lecturer at Oulu University & Kajaani University of Applied Sciences’ Gamificate lecture series. He has spent over ten years exploring the possibilities to support productive and meaningful work via digital enterprise solutions. His gamification journey started at Satama Interactive (later Trainers’ House) with business live action role play (BLARP) software. Jukka is also an active member of the gamification community and listed as one of the TOP30 gamification gurus in the world by UK based Leaderboarded Ltd.

 

Tuntuuko siltä, että teet paljon töitä, mutta et saa juuri mitään aikaiseksi? Ei hätää, et varmasti ole yksin. Kärsin aikaisemmin itsekin vaivasta, jota kutsun säätämiseksi. Se on läheistä sukua keskittymiskyvyttömyydelle, tyhjäkäynnille ja päämäärättömyydelle. Olen päätellyt, että säätämisen yleistyminen erityisesti tietotyöläisten arjessa liittyy siihen, että samanaikaisesti hoidettavia ja seurattavia asioita on yksinkertaisesti liikaa.

Työtehon ja tulosten kannalta säätäminen on turmiollista; sen vakavin oire on nimittäin se, että mikään asia ei tunnu valmistuvan. Tämä johtaa onnettomaan kierteeseen: kun todo-listalta ei voi vetää mitään yli, ei synny onnistumisen kokemuksia, mikä taas johtaa motivaation laskuun.

Onneksi vaivaan on lääke. Aloitin paranemisen välittömästi, kun tulin töihin Cloudriveniin. Vaikka oireita vielä esiintyykin aika ajoin, oloni on helpottunut ja – mikä tärkeintä – voin pyyhkiä ToDo-listalta viikoittain jotain pois. Säätämisestä kärsiville suosittelenkin seuraavaa kolmen kohdan kuuria.

1) Johda viikkoja, älä vuosia

Toimitusjohtajamme Jukan ajaton viisaus on, että muutosta ei voi johtaa viikonlopun yli. Jos tekemistä ei seurata viikoittain, kiusaus siirtää tehtävien hoitaminen eteenpäin on suuri. Liian löysät ja pitkät aikarajat passivoivat, koska ihminen luonnostaan aliarvioi tehtävien suorittamiseen tarvittavan ajan. Viikkotasolla on myös helppo varmistaa, että kaikki tekevät varmasti oikeita, tavoitteiden kannalta merkityksellisiä asioita.

Cloudrivenissä meillä on luonnollisesti tiettyjä strategisia tavoitteita ja mittareita. Sen sijaan, että seuraisimme mittareita vain kvartaaleittain tai kerran vuodessa, pystymme omasta, suorituksen johtamiseen suunnitellusta Habitistamme tarkastelemaan mittareita viikoittain. Näin voimme reagoida nopeasti muutoksiin, ja henkilöstön motivaatio ja sitoutumisaste pysyy korkeana, koska näemme konkreettisesti, että omilla teoillamme on merkitystä.

Oman tekemisemme vaikutukset näkyvät suoraan yrityksen strategisissa mittareissa.

Oman tekemisemme vaikutukset näkyvät suoraan yrityksen strategisissa mittareissa.

2) Valitse kolme asiaa, jotka lupaat saada viikon aikana valmiiksi

Viiden päivän työviikko on yllättävän lyhyt aika, kun taas vuosi tuntuu jo lähes ikuisuudelta. Vuodessa on kuitenkin vain 52 viikkoa, joista työssäkäyvällä kuluu reipas kuukausi kesä- ja talvilomiin sekä arkipyhiin. Työviikkoja kertyy vuodessa keskimäärin noin 47.

Olemme itse tulleet siihen tulokseen, että viikon aikana kannattaa keskittyä kolmen asian hoitamiseen. Siksi lupaamme aina maanantaipalaverissa saada viikon kuluessa valmiiksi valitsemamme kolme tehtävää. Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta näiden tehtävien lisäksi meillä on jokaisella omaan toimenkuvaamme liittyviä vastuita, jotka vievät aikaa. Vaikeinta onkin saada mitoitettua tehtävät oikean kokoisiksi: jos haukkaa liian ison palan, aika loppuu kesken. Johtamisjärjestelmämme ansiosta itselleni on muodostunut selkeä käsitys siitä, mitä työviikon aikana ehtii saada aikaiseksi. Tämä helpottaa huomattavasti omaa ajanhallintaa.

47 viikkoa x 3 tehtävää = 141 tehtyä tehtävää vuodessa. Säätämällä ei taatusti päästä tällaisiin lukuihin!

3) Motivoi luomalla positiivista sosiaalista painetta

Maanantain ”laputuspalaverissa” käymme yhdessä läpi kaikki edellisen ja alkavan viikon tehtävät. Kun jokainen pääsee vuorollaan kertomaan tekemisistään, luo se positiivisen sosiaalisen paineen tehtävien suorittamiselle. Aina on mukavampi kertoa saavutuksistaan kuin selitellä tekemättä jättämisiään! Kirjoitamme tehtävät post-it-lapuille ja palaamme niihin taas ensi viikon palaverissa.

Seuraamme tehtävien suorittamista myös omassa Habitissamme. Jokaisesta tehdystä ”post-it-lapusta” saa pisteitä ja tulosnäkymästä on helppo tarkistaa, kuinka moni on päässyt viikkotavoitteeseensa. Jotta pisteillä olisi merkitystä, niillä voi hankkia Habitin pistekaupasta pieniä palkintoja, kuten pullon kuohuvaa.

Raportoimme ja seuraamme strategisia mittareita Habitissa viikoittain.

Raportoimme ja seuraamme strategisia mittareita Habitissa viikoittain.

Habitissa positiivista sosiaalista painetta luodaan kannustavalla pistekilpailulla. Pisteitä saa suoritetuista tehtävistä.

Habitissa positiivista sosiaalista painetta luodaan kannustavalla pistekilpailulla. Pisteitä saa suoritetuista tehtävistä.

 Pistekaupasta voi hankkia pieniä palkintoja.

Pistekaupasta voi hankkia pieniä palkintoja.

Lopeta siis säätäminen ja aloita saavuttaminen! Kerromme mielellämme lisää siitä, miten voit tehostaa itsesi ja tiimisi johtamista. Jätä sähköpostiosoitteesi alle ja tarjoamme sinulle ilmaisen ensiavun akuuteimpaan hätään.

[contact-form-7 404 "Not Found"]

[ezcol_1third]

Ajankohta

ke 17.9.2014
klo 9.00 – 16.00

[/ezcol_1third]

[ezcol_1third]

Paikka

Sovelton tilat Itä-Pasilassa,
Ratapihantie 11, Helsinki

[/ezcol_1third]

[ezcol_1third_end]

Myyntijohtaja! Pelillistä myyntisi!

[/ezcol_1third_end]

Tällaista seminaaria ei Suomessa ole ennen nähty!

Pelillistämisguru Jukka Koskenkannon vetämässä Sovelton kärkiseminaarissa saat innostavaa tietoa siitä, kuinka saat yrityksesi liiketoiminnan puhkeamaan kukkaan! Pelillistäminen eli pelimekanismien, kuten kilpailujen, pisteiden ja palkintojen, hyödyntäminen on tutkitusti tehokas tapa parantaa myynnin tuloksellisuutta. Jukka yhdistää koulutuksessa rohkeasti bisneksen ja pelit tavalla, joka ei jätä paatunuttakaan myyntimiestä kylmäksi.

Kenelle?

Myyntijohtajat, jotka haluavat olla ensimmäisten joukossa ottamassa pelillistämistä täyteen käyttöön arjessa.

Miksi?

Tässä ainutlaatuisessa seminaarissa tutustut pelillistämiseen pintaa syvemmältä. Jukka kertoo päivässä, mitä myynnin pitäisi oppia peleistä ja miten pelillistämistä voidaan konkreettisesti hyödyntää myyntityön suorituksen johtamisessa. Seminaarin jälkeen näet pisteiden ja palkintojen tuolle puolen: pelillistämisessä on viime kädessä kyse ihmisistä ja heidän motivaatiotekijöistään.

Lue lisää ja ilmoittaudu

Loistavat arviot saanut kouluttaja

jukka_koskenkantoJukka keräsi murskaavan hyvät arviot pelillistämistä käsittelevistä luennoistaan Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun Gamificate-koulutuskokonaisuudessa syksyllä 2013 ja keväällä 2014. Rakastettu mutta rauhallinen guru on kerännyt suuria yleisöjä myös Aalto-yliopiston luennoilleen.

Jukka on suosittu luennoitsija ja teknologiaevankelista, jonka tilaisuudet varataan nopeasti loppuun. Pelillistämispäivään kannattaakin varata paikka hyvissä ajoin, koska vain täältä saat parhaan opin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Voit itse olla aallon harjalla ensimmäisten joukossa, mitä asiakkaasi arvostavat varmasti!

  • Opin enemmän kuin odotin ja vanha ajatteluni haastettiin! MAHTAVAA!
  • Yksi parhaista kouluttajista, jonka olen koskaan tavannut. Suosittelen vahvasti!

Ohjelma

8.00 Ilmoittautuminen ja aamiainen
9.00​ Miksi myynti kannattaisi pelillistää?
9.30​ Mitä pelillistäminen tarkoittaa?
Tauko
10.30​ ​Millaisiin yrityskulttuureihin pelillistäminen sopii?
Lounas
​12.45 ​Pelillistämisen vaikutus myynnin johtamiseen
​Kahvitauko
14.30 Pelillistetyn myynnin systemaattinen seuranta
15.40 Yhteenveto
​16.00 Seminaari päättyy

Lue lisää ja ilmoittaudu

Tutkimusyhtiö Gartnerin asiantuntija Brian Burke yritti huhtikuussa määritellä uudelleen pelillistämisen (gamification) käsitteen – ja tuli samalla käynnistäneeksi pelillistämisgurujen kiivaan keskustelun siitä, mitä sillä gamifikaatiolla nykyään oikein tarkoitetaan. En paneudu väittelyn yksityiskohtiin sen syvällisemmin, mutta Bunchball-yhtiön perustajan Rajat Paharian esittämä määritelmä ansaitsee maininnan:

Gamification is about motivating people through data.

Vaikka määritelmä ei ole täydellinen, Paharia nostaa esiin kaksi tärkeää seikkaa: motivoinnin ja datan. Pelillistämisessä on nimittäin ennen kaikkea kyse siitä, miten peleistä tuttujen elementtien avulla vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen; siis motivoidaan heitä toimimaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Dataa taas tarvitaan, koska a) vain datan avulla voidaan luotettavasti selvittää ne käyttäytymiset, joihin pitää vaikuttaa, jotta tavoitteisiin päästään, sekä b) datan tekeminen näkyväksi on tehokas tapa motivoida. Esimerkiksi tällä hetkellä pinnalla olevat biohakkerointi ja itsensä mittaaminen (ns. Quantified Self) perustuvat myös ajatukseen siitä, että datan avulla voi kehittää omaa suoriutumistaan ja lisätä motivaatiota.

Model for Behavior Change

Olemme itse jakaneet pelillistämisen prosessin viiteen eri vaiheeseen yllä olevassa kuvassa esitetyllä tavalla.

1) Kerää käyttäytymisdataa. Ilman riittävää dataa on mahdotonta tehdä valistuneita päätöksiä siitä, mihin käyttäytymisiin vaikuttamalla voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Pahimmassa tapauksessa suunnitellut toimenpiteet voivat ohjata tekemistä jopa väärään suuntaan, jos päätökset pohjautuvat ainoastaan johdon ja asiantuntijoiden arvauksiin ja intuitioon.

Datan määrä yrityksissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana moninkertaistunut ja monessa yrityksessä pohditaankin, mitä ihmettä sille big datalle oikein pitäisi tehdä. Mutta etenkin tilanteissa, joissa datan kerääminen riippuu ihmisten viitseliäisyydestä, datan laatu ei ole välttämättä kovin hyvää. Esimerkiksi myynnin raportit ovat luotettavia vain, jos myyjät tunnollisesti kirjaavat oman tekemisensä CRM-järjestelmään. Jos myyjä ei koe kirjaamista merkitykselliseksi tai hänellä ei ole kirjaamiseen riittävää kannustinta, jää homma hoitamatta ja myyntijohdon raportti vajaaksi.

2) Analysoi data ja tee johtopäätökset. Pelkkä datan kerääminen ei kuitenkaan riitä, vaan data täytyy myös analysoida ja tehdä toimenpide-ehdotukset. Usein data saattaa tulla monista eri lähteistä, eikä sillä välttämättä ole tarkasti määriteltyä rakennetta. Tällaisessa tilanteessa data pitää muokata yhteismitalliseen ja ymmärrettävään muotoon ennen analyysin tekemistä.

Käytännössä analyysissä voidaan datan perusteella pohtia mm. syitä sille, miksi myynnin suoritustaso on heikko tai miksi jotkut yksiköt eivät saavuta liiketoimintatavoitteitaan. Käyttäytymisdata syntyy ihmisten teoista, joten se antaa oikein käsiteltynä rehellisen kuvan organisaation toiminnan nykytilasta.

3) Tee suunnitelma muutettavista käyttäytymisistä. Analyysin ja johtopäätösten pohjalta laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten käyttäytymisen muutos johdetaan läpi organisaation. Jos tavoitteena on esimerkiksi lisätä merkittävästi myyntiaktiivisuutta seuraavan puolen vuoden aikana, johdon on purettava tavoite viikkotason tekemiseksi: 30 uusmyyntipuhelua, 7 tapaamista, 50 sähköpostia, 2 kauppaa. Lisäksi on päätettävä, miten myyjien tekemistä seurataan ja kuinka heitä kannustetaan ja tuetaan.

4) Valitse oikeat työkalut. Muutosta pitää tukea työkaluilla, jotka kannustavat ja ohjaavat käyttäytymistä haluttuun suuntaan sekä samanaikaisesti tekevät seurannasta helppoa ja läpinäkyvää. Erilaisten pelielementtien hyödyntäminen astuu kuvaan tässä vaiheessa, koska niiden avulla voidaan vaikuttaa ihmisten motivaatiotekijöihin.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pelillistämisen kanssa käsi kädessä kulkee helppokäyttöisyys; käyttäjän pitää aina ymmärtää, mitä hänen seuraavaksi tulee tehdä ja tekeminen ei saa aiheuttaa käyttäjälle ylimääräistä ahdistusta. Yksinkertaisimmillaan ”pelillistäminen” voikin tarkoittaa sitä, että käyttäjää ohjataan tekemään oikeita asioita käyttöliittymäelementtien ja toiminnasta annettavan välittömän palautteen avulla.

5) Seuraa muutoksia käyttäytymisissä ja jatka datan keräämistä. Muutos ei tapahdu päivässä. Muutoksia käyttäytymisissä täytyy jatkuvasti seurata ja tarvittaessa valittuihin pelielementteihin ja muihin toimenpiteisiin tulee tehdä muokkauksia.

Uskomme Cloudrivenillä siihen, että merkityksellinen työ motivoi. Siksi annoimme viikon työpanoksen partiolaisille ja autoimme heitä pelillistämään Yhdessä parempi maailma -viestintäkampanjan. Cloudrivenin Habitia käytetään kampanjassa hyvien töiden raportointiin ja pisteidenlaskuun.

Haastamme Microsoftin sekä Microsoftin kumppaniyritykset mukaan kampanjaan tekemään maailmasta yhdessä paremman paikan. Haasteen voi lunastaa antamalla huhtikuussa vähintään yhden työpäivän verran aikaa vapaaehtoistyölle esimerkiksi jossain järjestössä.

Tutustu ja osallistu kampanjaan osoitteessa www.parempimaailma.fi.