Artikkelit

Nykyaikaisessa organisaatioissa suurin potentiaali kilpailukyvyn, asiakastyytyväisyyden sekä tuottavuuden kannalta on tietotyön alueella. Keskeistä on miten ymmärrämme asiakkaan tilannetta ja tarpeita. Miten asiakkailta saatua tietoa ja palautetta hyödynnetään ja millaisiin johtopäätöksiin sen perusteella päädytään. Miten tuotetaan asiakkaille lisäarvoa. Toimintaympäristön muuttuessa jatkuvasti haaste on, miten yksilöt ja organisaatiot pysyvät mukana, oppivat, kehittävät toimintaa ja kykenevät hyödyntämään parhaita käytäntöjä.

Minulla on (työurani aikana) ollut mahdollisuus työskennellä osaavien asiakasorganisaatioiden kanssa. Olen ollut myymässä ja toteuttamassa liiketoiminta- ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja tietotyön ja tiedonhallinnan alueella Suomessa ja maailmalla. Olen tiedonhallinnan tarjoomakehitystä vetäessäni tuotteistanut ratkaisuja ja päässyt liiketoimintajohtajana ”syömään omaa lääkettä” toteuttamalla asioita käytännössä. Muutoksen haasteet ovat tulleet tutuksi niin johdon, työntekijän kuin teknologiankin näkökulmasta.

Yhteistyö Cloudrivenin kanssa advisorin roolissa mahdollistaa kokemukseni hyödyntämisen asiakashankkeissa. Kiinnostus- ja osaamisalueeni on, mitä teknologialta voi vaatia ja odottaa liiketoiminnan näkökulmasta ja miten eri työkalut toimivat parhaalla tavalla yhteen käyttäjän näkökulmasta niin, että laadukas asiakastyö ja organisaation tavoitteet toteutuvat.

Koen, että Cloudrivenin ratkaisuissa tämä yhdistyy hienosti. Ratkaisut yhdistävät liiketoiminnan tarpeet ja teknologian mahdollisuudet. Ne tuovat asiakkaille arvoa mahdollistamalla tietotyöläiselle luontevan ja loogisen työskentely-ympäristön, mielekkään työn ja sitä kautta asiakkaille paremman palvelukokemuksen. Vuorovaikutteinen työskentely mahdollistaa työssä oppimisen, innovaatiot ja parhaiden käytäntöjen levittämisen organisaatioon kaikissa toiminnoissa; myynnissä, projekteissa, palveluissa ja tukitoiminnoissa läpi koko organisaation. Pelillistetty muutoksen kannustava johtaminen tukee johdon tavoitetta strategian jalkautuksessa ja organisaation osaamisen jatkuvassa kehittämisessä.

Haluatko keskustella ja kuulla lisää, miten teknologiaa voi hyödyntää ja toteuttaa työntekijän kannalta mielekkään ympäristön ja samalla jalkauttaa organisaation strategian ja toimintamallit? Ota yhteyttä!

Jätä yhteydenottopyyntö

Haluatko tietää lisää tuotteista tai palveluistamme? Onko sinulla tiukka kysymys, johon himoat vastausta? Jätä yhteydenottopyyntö ja olemme sinuun yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Tiedätkö sen tunteen, kun joku kertoo sinulle upeasta uudesta asiasta suu vaahdossa. Hän kertoo kuinka uusi prosessi tai digitaalinen palvelu muuttaa työpaikkasi tulevaisuuden. Et kuitenkaan ihan saa kiinni mitä hän tarkoittaa. Auktoriteetin vakuuttavasti argumentoitu viesti saa sinut epäilemään omaa kyvykkyyttäsi ja tunnet itsesi hieman tyhmäksi.

Minä tiedän. Tiedän sen tuskallisen hyvin niin viestin vastaanottajana kuin tuojanakin. Usein, kun pyrimme kertomaan tai kouluttamaan käyttäjälle uutta, puhumme asioista yleisellä tasolla tai unohtaen kuulijan todellisuuden. Kuulijat peilaavat uutta omaa kokemuskenttäänsä vastaan, jolloin totuus on usein paljon konkreettisempi ja rajallisempi kuin muutosta ajavilla visionääreillä.

Näin on erityisesti tämän hetken väärinkäytetyimmän termin digitalisaatio kanssa. Hämyinen ja messiaan arvoon noussut termi sisältää paljon hyviä arvolupauksia. Kuitenkin lähes kaikki määrittävät sen eri lailla, jolloin yhtenäinen viesti on sekava – erityisesti teknologian käyttäjille, joiden tulisi nämä lupaukset käytännössä lunastaa. Muutoksen ajajat ovat liian kiireisiä loistamaan omassa erinomaisuudessaan, että muistaisivat tai osaisivat purkaa vaadittavat toimenpiteet kuulijan kontekstiin. Lopputulos on, että yritysten työntekijät ovat hukassa digitransformaation keskellä.

Työntekijät oppivat 10% koulutuksissa, 20% mentoreilta ja 70% tehdessään työtä

On varmaa, että aikamme suurin megatrendi vaikuttaa kaikkiin yrityksiin muutoksena, joka tuo työpaikoille uusittuja prosesseja ja modernia teknologiaa kiihtyvään tahtiin. Perinteiset koulutusmallit ovat liian kaukana käyttäjien konkretiasta vastatakseen muutokseen tehokkaasti. Etukäteen annettu massakoulutus toteutetaan auttamatta liian yleisellä tasolla ja käyttäjät eivät saa eväitä muuttaa käytännön toimintaansa.

Vastaus haasteeseen on tuoda koulutus osaksi päivittäistä työtä. Yleisesti hyväksytty tutkimustulos osoittaa, että työntekijät oppivat 10% koulutuksissa, 20% mentoreilta ja 70% tehdessään työtä. Digitaalisissa palveluissa tämä tarkoittaa, että koulutus ja käyttäjän tuki tulee tuoda osaksi sovelluksen käyttökokemusta ja digitaalista käyttökontekstia. Opin sovellettavista palveluista saa käytön edetessä ja tuen haasteisiinsa samasta käyttöliittymästä.

Digimurroksen kaikki osaajat sanovat, että muutoksen keskiössä ovat ihmiset eikä teknologia. Mielestämme onkin aika ottaa teknologia hyötykäyttöön käyttäjien muutoksen tukijana. Haluamme tuoda koulutuksen ja tuen osaksi jokaisen sovelluksen käyttökokemusta, jottei digimurroksen keskellä olevan käyttäjän tarvitsisi enää kokea itseään tyhmäksi.

Siksi olemme julkaisseet uudistuneen Happit-palvelun, joka luo käyttöliittymäkerroksen huolehtimaan käyttötuesta koko palvelun käytön elinkaaren ajan. Haluamme varmistaa, että käyttäjä voi aktivoida fiksun oppimisen yhdellä klikkauksella.


Jätä yhteydenottopyyntö

Haluatko tietää lisää tuotteista tai palveluistamme? Onko sinulla tiukka kysymys, johon himoat vastausta? Jätä yhteydenottopyyntö ja olemme sinuun yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Nyt olemme jännän äärellä. Organisaatiomme on uuden maailman porteilla aloittamassa loikkaa kasvun seuraavaan vaiheeseen. Teknologiamme on osoittanut hyödyllisyytensä ja markkinapotentiaalin kotimaissa, tiivistetty tarinamme houkuttelevine arvolupauksineen on valmiina, ongelma ja ratkaisu ovat varmasti globaalista skaalautuvia. On siis aika loikata ja hakea kasvua kansainvälisiltä markkinoilta entistä voimakkaammin – on aika pakata laukut.

Kuin tilauksesta tämän viikon teema Digitalist-tapahtumassa oli kasvu. Lähdin hakemaan neuvoa ja inspiroitumaan muiden organisaatioiden kokemuksista. Kotimaisille yrityksille kasvu tarkoittaa entistä useammin suuntaamista Suomen perukoilta kohti kansainvälisiä estradeja. Digitalisaation tuomien mahdollisuuksien myötä kansainväliset markkinat ovat kuitenkin joka päivä lähempänä.

Nykyajassa pärjäävät ne, jotka näkevät palvelun siellä missä sitä ei aiemmin ole ollut

Koostin listan itselle pinnalle nousseista ajatuksista:

Kriisissä on aina mahdollisuus

Päivän aloitti Icelandair maajohtajan Pekka Mäkisen mahtipontinen tarina siitä kuinka piskuinen lentoyhtiö pärjää globaalissa kilpailussa. Organisaation brändikuvan kirkastamisen sijaan tarina vei aina Islantia koetelleisiin finanssikriiseihin ja tulivuoren purkauksiin. Kriisi, joka koetteli pientä pohjoista kansaa loi mahdollisuuden luoda yhteinen missio ja keskittyä siihen mikä lopulta on tärkeää – ihmisiin ja yhteisöön. Muutamassa vuodessa Islannin tunnettuus kasvoi räjähdysmäisesti ja samaan junaan linkittyi myös paikallinen lentoyhtiö. Ihmisten perusarvojen tunnistaminen ja kyky kunnioittavasti auttaa heitä pääsemään kriisin yli johtivat liiketaloudelliseen huippukasvuun.

Tekemisen aitous ja rehellisyys

Merkille pistävää päivässä oli puhujien aitous ja pyrkimys rehellisyyteen. Rohkeus tuoda esille virheensä ja osoitus sen tuomasta asiakkaiden kunnioituksesta tekivät vaikutuksen. Paluu juurilleen ja tarinan vahvistaminen omista lähtökohdista ovat katajaisen kansamme vahvuus. Kuten Ville Tolvanen asian esitti, usein haasteet ovat niin paljon ihmistä suurempia asioita, että johtaja ei voi kuin heittäytyä organisaationsa armoille. Organisaation kohdalla se tarkoittaa heittäytymistä asiakkaidensa armoille, jossa karuimmillaan Makian Totti Nyberg kertoi esimerkin totaalisesta epäonnistumisesta asiakkaidensa silmissä. Silloin voi vain pyytää anteeksi, korjata virheensä ja luottaa asiakkaiden hyvään tahtoon.

Rohkeus luoda uutta

Ilmeni se sitten Finnairin aiempien johtajien tulevaisuuteen näkemyksinä tai Finlaysonin perään antomattomana ja tunteita herättävänä mainostuksena, läpi esitysten rohkeus nostettiin esille kasvun mahdollistajana. SMT Eventsin Jutta Vatanen näki rajojen hakemisen olevan ainoa tapa merkittävään kasvuun. Vaikka kriisin puute ei suoranaisesti latista organisaation kyvykkyyttä tiikerin loikkaan, ihmiset pitää saada luoviksi. Yksilölle se jo itsessään on pelottavaa, koska usein luovat ajattelijat joutuvat muutoksen etujoukkoon, muistuttaa Finnairin CMO Johanna Jäkälä. Siksi Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttilan mukaan vuosien tappioputken kääntäminen on vaatinut kolme vuotta pelkojen hallintaa – omien sekä muiden.

Arvot ovat yrityksen perustaja paikalla, kun hän ei ole

Päivän päätteeksi Naavan toimitusjohtaja Aki Soudunsaari tarjoili kuulijoilleen myös konkreettista kotiin viemistä. Hän kuvasi työkalut, joilla määritettiin kansainvälistyvän organisaation arvot. Yhteistyössä luotujen arvojen etu on, että ne tulevat pelkän sanahelinän sijaan myös käytännön ohjenuoraksi. Tällöin myös arvojen mukainen näkyvä toiminta antaa uskoa yrityksen omiin palveluihin – you should walk the talk. Kun organisaatio kehittyy, antavat aidot arvot myös tukea halutun yrityskulttuurin kehittymiseen etenkin ulkomailla, jossa perustajat eivät ole paikalla.

Vaikka tulivuorenpurkauksemme ei ole näköpiirissä ja sadan vuoden tappioputkeen on vielä matkaa, valjasti päivä kasvuyritystä matkan alkuun. Merkille pistävästi kaikkia lavalle nousseiden esiintyjien yrityksiä yhdisti vahva tarina tuotteesta ja sen perimmäisestä tarkoituksesta. Kasvun taustalla on aina ihminen, joka työntekijänä työllään mahdollistaa kasvun ja asiakkaana hankkii tunteita herättävän tuotteen. Jälleen tuli selväksi, että molempiin vahvin työkalu on tarina.

Pakatessani nyt passia ja hammasharjaa laukun pohjalle itselle huojentavaa on tunnistaa, että digitaalisten palveluiden vuoksi ulkomaat ovat lähempänä kuin koskaan. Vaikka päivän isännälle SMT:lle se on tarkoittanut perinteisen ihmisten liikuttamisen vähentymistä, uusia palvelukokonaisuuksia on tarjolla. Johanna Jäkälää mukaillen, nykyajassa pärjäävät ne, jotka näkevät palvelun siellä missä sitä ei aiemmin ole ollut.

Tiesitkö, että Microsoft Excel täyttää ensi kuussa 33 vuotta? Ihmetteletkö, miksi kollegat eivät ole kuulleetkaan tärkeistä muutoksista, vaikka lähetit heille selkeästi muotoillun sähköpostin aiheesta? Entä haluaisitko joskus tehdä töitä jossain muualla kuin avokonttorin hälinässä? Eli tuntuuko joskus siltä, että työkalut, toimintatavat ja työympäristö eivät aina vastaa nykypäivän vaatimuksia ja tarpeita?

Olen tänä vuonna mukana työnantajani järjestämässä PostNord Professionals –koulutuksessa. Tavoitteena on antaa työntekijöille työkaluja ja valmiuksia haastaa vanhat tavat ja luoda uusia mahdollisuuksia mm. luovan ongelmanratkaisun ja muutosjohtamisen avulla. Ilokseni olen saanut huomata, että konsernissamme ymmärretään muutoksen lähtevän ihmisestä.

Yksi tehtävistä on ollut seurata ja tarkkailla, miten muualla tehdään töitä – joko omassa konsernissa tai sen ulkopuolella. Cloudriven oli vakuuttanut minut innovatiivisuudellaan JP Wirran ja Jukka Koskenkannon toimesta jo keväällä, kun he pitivät meille onnistuneen sales excellence –workshopin. Kysyvä ei tieltä eksy, joten sain mahdollisuuden tutustua Cloudrivenin toimintaan yhden päivän ajan.

Ja tuo päivä alkoikin pirteästi, sillä tapana on aloittaa viikko aamujumpalla. Vieras sai tietenkin kunnian vetää tuon jumpan. Toivottavasti tietotyöläisten akilleen kantapää – lonkan koukistajat – saivat hieman vetreyttä ja virtaa työpäivään. Verryttely taisi ainakin olla siitä kevyemmästä päästä, sillä pistoolikyykyt ja yhden käden punnerrukset on kuulemma jo kokeiltu.

Pian tuli selväksi, että Cloudriven elää niin kuin saarnaa – jopa toimistotilat elävät joustavasti tarpeen mukaan. Miksi investoida lasipalatseihin, kun henkilöstö tekee töitä siellä missä se on järkevintä ja tehokkainta? Tänä päivänä toimistolla oli tavallista enemmän väkeä paikalla, sillä maanantait ovat lähipäiviä. Kun etätyö on normi, tarvitaan säännöllisesti myös fyysistä läsnäoloa. Vaikka töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta, yhteisöllisyys alkaa ihmisten välisistä kohtaamisista.

Viikko- ja myyntipalavereissa oli selkeä rakenne, mutta tärkeintä ei ollut perinpohjainen asioiden läpikäynti, vaan vuorovaikutus ja informaatiovirta niiden pohjalta. Aiheina oli mm. työkavereiden innostaminen uudella blogilla, kiittäminen ja auttaminen, jotka kaikki johtavat vääjäämättömästi vahvaan yhteishenkeen. Kun mukaan on otettu työkalujen ja tavoitteiden pelillistäminen, tämä tapahtuu kuin huomaamatta.

Cloudrivenillä kaikki ovat sisällöntuottajia, kaikki ovat myyjiä ja kaikki auttavat toisiaan. Kaikilla on ajankohtainen ymmärrys siitä, mitä yritys tavoittelee. Ja yrityksellä on ymmärrys siitä, mistä ihmiset motivoituvat ja millä tavalla he haluavat tehdä töitä.

Cloudrivenin aamujumppa alkamassa

Onneksi hekin ovat vain ihmisiä. Haasteet ovat loppujen lopuksi samoja – miten esimerkiksi kiteyttää yrityksen ratkaisut ja palvelut viestiin, joka on helposti asiakkaiden ymmärrettävissä? Joskus ratkaisuja pitää etsiä laatikon ulkopuolelta – toivottavasti antamistani kommenteista ja ideoista oli apua.

Ja myönnetään – Excel on hyvä työkalu, käytän sitä itsekin päivittäin. Pyrin silti tekemään joka päivä jotain uutta tai jotain tuttua, mutta toisella tavalla. Tulokset vaikuttavat lupaavilta. Kiitos Cloudriven!

Eero Markelin
PostNord Strålfors Oy


Jätä yhteydenottopyyntö

Haluatko tietää lisää tuotteista tai palveluistamme? Onko sinulla tiukka kysymys, johon himoat vastausta? Jätä yhteydenottopyyntö ja olemme sinuun yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Tänä kesänä on riittänyt jälleen vitsiä Suomen keleistä. Kun Helsingissä hellerajaa ei olla vielä elokuuhun mennessä paljoa paukuteltu, on itselläni työpiste vielä töihin palattuanikin ollut siinä valmiustilassa, että kauniin kesäpäivän sattuessa voin tehdä töitä joustavammin esimerkiksi kesämökin terassilta. Asiakkaat tavoitan tarvittaessa virtuaalisesti ja työkavereiden kanssa sometellaan päivän mittaan paikasta riippumatta. Meillä etätyö onkin normi. Siitä ei sen kummemmin puhuta. Sitä tehdään. Tämä tilanne on myös monessa muussa suomalaisyrityksessä.

Kun fyysiset kohtaamiset vähenevät, nousee kysymyksesi, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan etänäkin. Digitalisaatio on mahdollistanut sen, että työympäristömme ei rajoitu enää konttorien seinien sisään. Saman aikaisesti suhtautumisemme työhön on muuttunut etenkin uusien sukupolvien siirtyessä työelämään. Etä- ja läsnätyössä työympäristö pitääkin nähdä aiempaa monimuotoisempana ja joustavampana kokonaisuutena.

Itse koen, että edellä mainitun haasteen sijaan digikausi on tuonut ennen kaikkea mahdollisuuden, jossa kahvipöytäkeskusteluiden ja lounasporukoiden sijaan meillä on todelliset valmiudet luoda yhteiset sosiaaliset kanavat – kanavat, jotka ylittävät perinteiset tiimi- ja organisaatiorajat. Yhdistäähän sosiaalinen media jo nyt yhteisöt ympäri maailmaa. Mutta kuinka tällaista yhteisöllisyyttä sitten rakennetaan yrityksissä? Listasin muutaman käytännön vinkin, joita esimerkiksi meillä hyödynnetään vuorovaikutteisen työyhteisön kehittämiseksi.

#1 Sisäinen sähköposti on nykyajan työhäirintää sekä kaiken lisäksi typerää

On sanomattakin selvää, että etätyö edellyttää toimivia yhteyksiä ja yhdessä sovittuja viestintäkanavia. Moni organisaatio silti hairahtuu luulemaan, että sähköpostikeskustelu on se oikea tapa kommunikoida. Näin ei ole. Se on häiritsevää sekä tiedon pirstaloimista ja sen piilottelua tietotyön murroksessa, jossa pyrkimyksenä on avoin kommunikaatio. Yhteisölliset työkalut kuten Yammer ja Teams sen sijaan mahdollistavat monipuolisemman keskustelukanavan, joista avun saa osoitetun henkilön lisäksi laajemmalta ryhmältä. Sähköpostiviesteillekin on toki paikkansa, mutta kun pysähtyy kokeilemaan yhteisöllisiä kanavia yhä useammassa tilanteessa, ovat edut havaittavissa erittäin nopeasti. Somen ja intranetin yhdistäminen onkin selkeä askel kohti yhteisöllistä työyhteisöä.

#2 Jokaisella on roolinsa sisällöntuottajana

Edelliseen viitaten uskon, ettei mikään luo yhtä paljon yhteenkuuluvuutta kuin se, että työntekijät kokevat, että heitä kuullaan ja että heidän ideoita arvostetaan. Vaikka koko henkilöstön muuttaminen sisällöntuottajiksi saattaa kuulostaa pilvihattaroiden piirtelyltä, tulisi sen olla silti jokaisen yhteisöllisyyteen pyrkivän organisaation tavoitetila. Teknologiajohtajamme Ilija kirjoitti vastikään, kuinka meillä haastettiin olemassa olevat kommunikaatiotavat ja panostettiin yhteisölliseen keskusteluun ja innovointiin. Pienenkin idean tai mielipiteen äänen sanomista ei tulisi enää tietoyhteiskunnassa ”pelätä”. Sisällöntuottajan rooleja on myös erilaisia. Toimitusjohtajan blogi, työntekijän jakama kehitysidea ja kommentti yhteisessä Yammer-keskustelussa ovat kaikki esimerkkejä avoimen yritysviestinnän sisällöntuotannosta.

#3 Nähdään kun sovitaan

Vaikka teknologia mahdollistaa sen, että käytännössä voimme työskennellä paikkariippumattomasti, syntyy yhteisöllisyys myös edelleen vahvasti kasvotusten tapaamisissa. Etenkin esimiesten tulisi varmistaa, että he ovat läsnä alaisilleen tarvittaessa. Itsellämme on käytössä mm. coworking-tilat ja yhteiset maanantaiset viikkopalaverit, jotka ovat kiva tapa aloittaa viikko työkavereiden kanssa. Perjantaisin järjestämme taas rennompimuotoisia palavereja, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. Lähes kaikkia ovat silti aina paikalla. Riittävän usein järjestettyjen fyysisten kohtaamisten jälkeen yhteisöllisyyttä on helpompi rakentaa myös digitaalisissa kanavissa.

#4 Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – video vieläkin enemmän

Videoviestintä on edelleen kasvava trendi organisaation sisäisenä viestinnänvälineenä sen vaikuttavuudesta johtuen. Kun joustavassa työssä etäpalaverien määrä on kasvanut, luo videoyhteys Skype-palavereissa aivan toisenlaisen yhteisöllisen kokemuksen kuin pelkkä ääniyhteys. Videot mahdollistavat myös vaikuttavan tavan viestiä yhdessä aika- ja paikkariippumattomasti. Johdon terveiset, tiedotteet, koulutukset tai asiakaskokemusten jakaminen ovat vain muutamia esimerkkejä yrityksen videoviestinnän mahdollisuuksista.

#5 Johda muutosta tietoisesti ja esimerkillä

Lopulta kyse on jälleen kulttuurista. Jokaisessa yrityksessä on oma kulttuurinsa, jonka pohjana on etenkin sen johtajiensa tuottama perintö. Kulttuuri kertoo koko työyhteisölle mitkä ovat arvomme, kuinka johdamme ja olemme johdettavina. Mieti siis luotko yhteisöllistä työyhteisöä, jossa tuetaan avoimuutta, luovuutta ja innovaatioita. Toisin sanoen työkalut ja teknologia ovat mahdollistajia, mutta niiden sujuva käyttö lähtee yrityksen syvemmästä olemuksesta ja siitä kokeeko työyhteisö, että heitä kannustetaan viestimään avoimesti.

Me Cloudrivenilla autamme organisaatioita kehittämään vuorovaikutteisia työyhteisöjä, joissa innovointi ja fiksummat tavat tehdä työtä yhdessä mahdollistetaan digitalisaatiota ja kannustavaa johtamista hyödyntämällä. Ole siis yhteydessä, jos sinä tai yrityksesi pohditte näitä teemoja!


Jätä yhteydenottopyyntö

Haluatko tietää lisää tuotteista tai palveluistamme? Onko sinulla tiukka kysymys, johon himoat vastausta? Jätä yhteydenottopyyntö ja olemme sinuun yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.