Artikkelit

Nykyaikaisessa organisaatioissa suurin potentiaali kilpailukyvyn, asiakastyytyväisyyden sekä tuottavuuden kannalta on tietotyön alueella. Keskeistä on miten ymmärrämme asiakkaan tilannetta ja tarpeita. Miten asiakkailta saatua tietoa ja palautetta hyödynnetään ja millaisiin johtopäätöksiin sen perusteella päädytään. Miten tuotetaan asiakkaille lisäarvoa. Toimintaympäristön muuttuessa jatkuvasti haaste on, miten yksilöt ja organisaatiot pysyvät mukana, oppivat, kehittävät toimintaa ja kykenevät hyödyntämään parhaita käytäntöjä.

Minulla on (työurani aikana) ollut mahdollisuus työskennellä osaavien asiakasorganisaatioiden kanssa. Olen ollut myymässä ja toteuttamassa liiketoiminta- ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja tietotyön ja tiedonhallinnan alueella Suomessa ja maailmalla. Olen tiedonhallinnan tarjoomakehitystä vetäessäni tuotteistanut ratkaisuja ja päässyt liiketoimintajohtajana ”syömään omaa lääkettä” toteuttamalla asioita käytännössä. Muutoksen haasteet ovat tulleet tutuksi niin johdon, työntekijän kuin teknologiankin näkökulmasta.

Yhteistyö Cloudrivenin kanssa advisorin roolissa mahdollistaa kokemukseni hyödyntämisen asiakashankkeissa. Kiinnostus- ja osaamisalueeni on, mitä teknologialta voi vaatia ja odottaa liiketoiminnan näkökulmasta ja miten eri työkalut toimivat parhaalla tavalla yhteen käyttäjän näkökulmasta niin, että laadukas asiakastyö ja organisaation tavoitteet toteutuvat.

Koen, että Cloudrivenin ratkaisuissa tämä yhdistyy hienosti. Ratkaisut yhdistävät liiketoiminnan tarpeet ja teknologian mahdollisuudet. Ne tuovat asiakkaille arvoa mahdollistamalla tietotyöläiselle luontevan ja loogisen työskentely-ympäristön, mielekkään työn ja sitä kautta asiakkaille paremman palvelukokemuksen. Vuorovaikutteinen työskentely mahdollistaa työssä oppimisen, innovaatiot ja parhaiden käytäntöjen levittämisen organisaatioon kaikissa toiminnoissa; myynnissä, projekteissa, palveluissa ja tukitoiminnoissa läpi koko organisaation. Pelillistetty muutoksen kannustava johtaminen tukee johdon tavoitetta strategian jalkautuksessa ja organisaation osaamisen jatkuvassa kehittämisessä.

Haluatko keskustella ja kuulla lisää, miten teknologiaa voi hyödyntää ja toteuttaa työntekijän kannalta mielekkään ympäristön ja samalla jalkauttaa organisaation strategian ja toimintamallit? Ota yhteyttä!

Jätä yhteydenottopyyntö

Haluatko tietää lisää tuotteista tai palveluistamme? Onko sinulla tiukka kysymys, johon himoat vastausta? Jätä yhteydenottopyyntö ja olemme sinuun yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

DI Jussi-Pekka ”JP” Wirta aloittaa Cloudrivenillä huhtikuussa. JP vastaa Cloudrivenin modernin työn, sähköisten työympäristöjen ja Office 365 -ratkaisujen liiketoiminnasta.

Olen innoissani, jännittynyt ehkä myös hieman peloissani. Olen päättänyt lähteä yrittäjäksi muotoilemaan suomalaista työympäristöä – luomaan tulevaisuuden toimistoja, jotka varmistavat tietotyön mielekkyyden ja tiimien tuottoisamman toiminnan.

Vanhempani muistavat varmasti vielä päivän, kun ala-asteemme kokoontui juhlalliseen vanhempainiltaan. Helsingin Sanomien 100-vuotisjuhlavuonna kustannettiin kirja oppilaiden, tulevaisuuden tekijöiden, odotuksista aikuisuuteen. Itse opetusministerin läsnäollessa eräs ääneen luettu kirjoitus koosti odotukset 30 vuoden päähän seuraavasti: ”Nyt tehty tulevaisuuden toimisto on paljon hienompi kuin yli 30 vuotta sitten tehty”. Innostuksen kirjoitukseeni olin saanut isältäni, jonka sen hetken teema oli tila johtamisen välineenä Digital Equipment Corporationin (DEC) silloin ainutlaatuisia ajatuksia toteuttavan Office of the Future yhteydessä.

Sittemmin isäni on luonut uraa organisaatioiden parissa auttaen niitä ymmärtämään hierarkisen johtamisen ja osa-optimoituvien prosessien haitat. Interaktiivisella pelillä hän on auttanut organisaatioita oivaltamaan sekä muutoksen tarpeen että mahdollisuuden ja sen kuinka organisaation tehokkuus ei tule tekemällä enemmän, vaan tekemällä vähemmän vääriä asioita. Hän on ollut mukana muotoilemassa satojen yritysten ja organisaatioiden prosesseja varmistaakseen asiakasarvon virtaviivaisen tuoton läpi organisaatiotoimintojen.

Teollisen tuotantoprosessin muutoksessa päästään pitkälle johdon osaamisella. Kuitenkin tieto- ja palveluprosesseista puhuttaessa, pelkkä johdon tietoisuus ei riitä. Uusi tapa on tuotava osaksi yksilön arkipäivää. Onnistuakseen tietotyön muutos vaatii tuekseen niin nykyaikaista yhteistyön teknologiaa kuin toimintakulttuurin avointa ketteröittämistä. Mutta mitä suurimmassa määrin se vaatii kannustavaa ohjausta työntekijän prioriteetteja kohtaan, jopa toiminnan pelillistämistä.

Tulevien yhteistyökumppanien kanssa uskomme, että loistavia asiakaskokemuksia luodaan mielekkään työn kautta. Keskeisesti tällä muutoksen polulla tulee tapahtua kolme asiaa:

  1. Antaa oivalluttava herätys muutoksen tarpeesta, auttaa ymmärtämään muutoksen taloudellinen merkitys ja luoda yhteinen kieli suunnan saavuttamiseksi.
  2. Tuoda asiakkaan ääni osaksi organisaation toimintaa ja varmistaa jatkuva oppiminen.
  3. Mahdollistaa yksilötason jatkuva muutos ja voimaannuttaa kaikki tekemään oivalluksia, joista luodaan menestyksen innovaatioita.

Olemme luomassa toimijaa, joka tarjoaa kattavan palvelukentän tukemaan näitä tarpeita, niin SaaS-sovellusten kuin konsultaation keinoin. Jo lähes 30 vuotta sitten uskoin, että tulen olemaan mukana toteuttamassa legendaarista Office of the Futurea paremman työpaikan tietotyöläisille. Silloin en kuitenkaan voinut tietää työkalujen muuttuvan betonista ja huonekaluista digitaalisiksi verkostomaisen yhteistyön palveluiksi. Nyt digitalisaation noustessa toiminnan valtavirtaan on tullut aika luoda pitkään kypsynyt visio todeksi.

Olen innoissani. Kutsun kaikki tervetulleeksi tälle yhteiselle matkalle kohti parempaa tietotyön työpaikkaa. On aika oivalluttaa ja sitoa organisaation kaikki osapuolet muutokseen uuden aikakauden vallatessa toimintaympäristömme.

Tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä…

Cloudriven laati selvityksen suomalaisyritysten johtamisen tilasta. Selvitys keskittyy käsittelemään teemoja, jotka ovat tärkeitä tietotyössä, jossa operatiivinen tehokkuus yhdistyy luovuuden vaatimukseen.

Selvitys on laadittu organisaation suorituksen johtamisen prosessin näkökulmasta. Selvitystä varten Cloudriven lähetti kyselyn Suomessa 1330 HR-päättäjälle ja -asiantuntijalle, joista 8,7 prosenttia eli 113 henkilöä vastasi kyselyyn.

Valtaosa korkeiden työvoimakustannusten maissa, kuten suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, tehtävästä työstä on muuttunut tietotyöksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työstä on tullut aiempaa monimutkaisempaa, mikä on osaltaan muuttanut johtajan roolia organisaatiossa.

Silti useimmissa organisaatioissa johto toteuttaa edelleen vanhaa rooliaan, joka oli parhaan operatiivisen tehokkuuden takaaminen keskittymällä liiketoimintaprosessien panos-tuotos-suhteen optimointiin. Tietotaloudessa johtajan pääasiallinen rooli on kuitenkin suunnitella työn säännöt, rakentaa tehokkaita tiimejä ja luoda sellaiset työolosuhteet, että ihmiset pystyvät ja haluavat saavuttaa parhaansa.

Selvitys paljasti suomalaisten johtamiskäytäntöjen sudenkuopat, ja tunnistimme viisi kehityskohdetta, joihin tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Lataa ilmainen raportti

[wpcol_2third id=”” class=”” style=””]

[contact-form-7 404 "Not Found"]

[/wpcol_2third]

[wpcol_1third_end id=”” class=”” style=””]

Performance Management in Finland 2014

 

[/wpcol_1third_end]

Tuntuuko siltä, että teet paljon töitä, mutta et saa juuri mitään aikaiseksi? Ei hätää, et varmasti ole yksin. Kärsin aikaisemmin itsekin vaivasta, jota kutsun säätämiseksi. Se on läheistä sukua keskittymiskyvyttömyydelle, tyhjäkäynnille ja päämäärättömyydelle. Olen päätellyt, että säätämisen yleistyminen erityisesti tietotyöläisten arjessa liittyy siihen, että samanaikaisesti hoidettavia ja seurattavia asioita on yksinkertaisesti liikaa.

Työtehon ja tulosten kannalta säätäminen on turmiollista; sen vakavin oire on nimittäin se, että mikään asia ei tunnu valmistuvan. Tämä johtaa onnettomaan kierteeseen: kun todo-listalta ei voi vetää mitään yli, ei synny onnistumisen kokemuksia, mikä taas johtaa motivaation laskuun.

Onneksi vaivaan on lääke. Aloitin paranemisen välittömästi, kun tulin töihin Cloudriveniin. Vaikka oireita vielä esiintyykin aika ajoin, oloni on helpottunut ja – mikä tärkeintä – voin pyyhkiä ToDo-listalta viikoittain jotain pois. Säätämisestä kärsiville suosittelenkin seuraavaa kolmen kohdan kuuria.

1) Johda viikkoja, älä vuosia

Toimitusjohtajamme Jukan ajaton viisaus on, että muutosta ei voi johtaa viikonlopun yli. Jos tekemistä ei seurata viikoittain, kiusaus siirtää tehtävien hoitaminen eteenpäin on suuri. Liian löysät ja pitkät aikarajat passivoivat, koska ihminen luonnostaan aliarvioi tehtävien suorittamiseen tarvittavan ajan. Viikkotasolla on myös helppo varmistaa, että kaikki tekevät varmasti oikeita, tavoitteiden kannalta merkityksellisiä asioita.

Cloudrivenissä meillä on luonnollisesti tiettyjä strategisia tavoitteita ja mittareita. Sen sijaan, että seuraisimme mittareita vain kvartaaleittain tai kerran vuodessa, pystymme omasta, suorituksen johtamiseen suunnitellusta Habitistamme tarkastelemaan mittareita viikoittain. Näin voimme reagoida nopeasti muutoksiin, ja henkilöstön motivaatio ja sitoutumisaste pysyy korkeana, koska näemme konkreettisesti, että omilla teoillamme on merkitystä.

Oman tekemisemme vaikutukset näkyvät suoraan yrityksen strategisissa mittareissa.

Oman tekemisemme vaikutukset näkyvät suoraan yrityksen strategisissa mittareissa.

2) Valitse kolme asiaa, jotka lupaat saada viikon aikana valmiiksi

Viiden päivän työviikko on yllättävän lyhyt aika, kun taas vuosi tuntuu jo lähes ikuisuudelta. Vuodessa on kuitenkin vain 52 viikkoa, joista työssäkäyvällä kuluu reipas kuukausi kesä- ja talvilomiin sekä arkipyhiin. Työviikkoja kertyy vuodessa keskimäärin noin 47.

Olemme itse tulleet siihen tulokseen, että viikon aikana kannattaa keskittyä kolmen asian hoitamiseen. Siksi lupaamme aina maanantaipalaverissa saada viikon kuluessa valmiiksi valitsemamme kolme tehtävää. Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta näiden tehtävien lisäksi meillä on jokaisella omaan toimenkuvaamme liittyviä vastuita, jotka vievät aikaa. Vaikeinta onkin saada mitoitettua tehtävät oikean kokoisiksi: jos haukkaa liian ison palan, aika loppuu kesken. Johtamisjärjestelmämme ansiosta itselleni on muodostunut selkeä käsitys siitä, mitä työviikon aikana ehtii saada aikaiseksi. Tämä helpottaa huomattavasti omaa ajanhallintaa.

47 viikkoa x 3 tehtävää = 141 tehtyä tehtävää vuodessa. Säätämällä ei taatusti päästä tällaisiin lukuihin!

3) Motivoi luomalla positiivista sosiaalista painetta

Maanantain ”laputuspalaverissa” käymme yhdessä läpi kaikki edellisen ja alkavan viikon tehtävät. Kun jokainen pääsee vuorollaan kertomaan tekemisistään, luo se positiivisen sosiaalisen paineen tehtävien suorittamiselle. Aina on mukavampi kertoa saavutuksistaan kuin selitellä tekemättä jättämisiään! Kirjoitamme tehtävät post-it-lapuille ja palaamme niihin taas ensi viikon palaverissa.

Seuraamme tehtävien suorittamista myös omassa Habitissamme. Jokaisesta tehdystä ”post-it-lapusta” saa pisteitä ja tulosnäkymästä on helppo tarkistaa, kuinka moni on päässyt viikkotavoitteeseensa. Jotta pisteillä olisi merkitystä, niillä voi hankkia Habitin pistekaupasta pieniä palkintoja, kuten pullon kuohuvaa.

Raportoimme ja seuraamme strategisia mittareita Habitissa viikoittain.

Raportoimme ja seuraamme strategisia mittareita Habitissa viikoittain.

Habitissa positiivista sosiaalista painetta luodaan kannustavalla pistekilpailulla. Pisteitä saa suoritetuista tehtävistä.

Habitissa positiivista sosiaalista painetta luodaan kannustavalla pistekilpailulla. Pisteitä saa suoritetuista tehtävistä.

 Pistekaupasta voi hankkia pieniä palkintoja.

Pistekaupasta voi hankkia pieniä palkintoja.

Lopeta siis säätäminen ja aloita saavuttaminen! Kerromme mielellämme lisää siitä, miten voit tehostaa itsesi ja tiimisi johtamista. Jätä sähköpostiosoitteesi alle ja tarjoamme sinulle ilmaisen ensiavun akuuteimpaan hätään.

[contact-form-7 404 "Not Found"]

“Learning is a new form of labor.”
– Shoshana Zuboff

Tietotyöläisen kaoottinen työpöytä täyttyy ongelmista, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta. On vain valtava määrä informaatiota, sähköposteja, tapaamisia, tweettejä, mielipiteitä, tekstiä, kuvaa, videota, hyviä uutisia ja huonoja uutisia, puhuttelevia strategioita ja byrokraattisia linjauksia. Ja sitten vielä ne excel-taulukot. Luovuutta ja parhainta analyysikykyä hyödyntäen tästä lähteiden runsaudenpulasta pitäisi synnyttää jotain uutta ja innovatiivista, siis jokin ratkaisu.

Oppimista ja työntekoa on mahdotonta erottaa toisistaan

Oppimista ja työntekoa on nykypäivänä mahdotonta erottaa toisistaan. Opiskelu ei enää ole tiukasti rajattu elämänvaihe, joka edeltää työelämään siirtymistä. Tehtävien menestyksekäs suorittaminen edellyttää erityisesti tietotyössä koko ajan uusien asioiden oppimista ja omaksumista, koska ratkottavat ongelmat harvoin ovat sisällöltään tai edes luonteeltaan samanlaisia. Esimerkiksi konsultin työssä jokainen asiakastoimeksianto on erilainen, ekonomistin täytyy pysyä kärryillä talouteen vaikuttavista muutoksista ja kehityspäällikön on tunnettava teknologian ja liiketoiminnan uusimmat trendit.

”En mä ehi, kun on niin kauhee kiire.” Tuttua? Oman osaamisen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on ajan puute. Työaika ja hieman vielä vapaa-aikaakin kuluu totutusti rutiininomaisten työtehtävien parissa, jolloin oppimiselle ei jää aikaa, vaikka esimies olisikin kehityskeskusteluissa antanut luvan työn ohessa opiskeluun. ”Me ihan oikeesti panostetaan tähän meiän henkilöstön kompetenssiin. Me ootetaan, et sä ite aktiivisesti etit näitä kouluttautumisen paikkoja ja saat tietty työajalla opiskella uusii juttui.” Kun kalenteri täyttyy asiakastapaamisista ja sisäisistä kokouksista ja ToDo-lista on pitkä kuin nälkävuosi, ei oman osaamisen kehittäminen ole aivan ensimmäisenä mielessä. Kuinka siis löytää aikaa oppimiselle, kun aikaa ei ole?

Verkottuneessa yhteiskunnassa tieto ja tiedon tuotanto ovat sirpaleista ja hajautunutta, ja tiedon tehokas hyödyntäminen edellyttää asiantuntijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. Maailmassa tuotetun datamäärän odotetaan kymmenkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä hurjaan 44 biljoonaan gigatavuun. Tällaisen informaatiomassan analysointi ei yhdeltä analyytikolta onnistu, ei edes Senior Analystiltä. Tieto ei siis majaile vain yhden henkilön päässä, vaan se syntyy aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Toisaalta samanaikaisesti kilpailluilla työmarkkinoilla omasta osaamisestaan pitää olla ylpeä ja sillä pitää erottautua. Miten rakentaa tuottavaa yhteistyötä, mutta erottautua silti riittävästi osaamisella?

Entäs motivaatio? Anu kirjoitti jo aikaisemmin siitä, kuinka suuri merkitys motivaatiolla on oppimisessa. Motivoituneen oppijan oppimistulokset ovat näkyvästi parempia kuin oppijan, jolle opiskelu on pelkkää pakkopullaa. Daniel Pink osoittaa paljon luetussa (mutta ilmeisen vähän ymmärretyssä) kirjassaan Drive: The Surprising Truth About Motivation, että raha ja palkinnot motivoivat parempiin suorituksiin vain yksinkertaisessa suorittavassa työssä, mutta ongelmanratkaisua ja luovuutta edellyttävissä tehtävissä ulkoisten motivaatiotekijöiden käyttäminen porkkanana saattaa jopa heikentää suoritustasoa. Tietotyöläisen motivaatiotekijät sekä työhön että oppimiseen löytyvät Pinkin mukaan muualta: nimittäin merkityksellisyydestä (Purpose), taituruudesta (Mastery) ja itsenäisyydestä (Autonomy).

Ajankäyttö, yhteistyö, motivaatio. Miten nämä kolme tekijää voidaan konkreettisesti huomioida organisaation oppimiskäytäntöjen parantamisessa? Tässä muutama vinkki:

  • Tee itseopiskelu mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi, esim. lyhyet videot toimivat hyvin oppimateriaalina
  • Mahdollista opiskelu missä tahansa ja milloin tahansa, esim. puhelimen ja tabletin avulla
  • Varmista, että oppiminen on oppijaa ohjaavaa, nousujohteista ja tavoitteellista
  • Anna oppijalle mahdollisuus seurata oman oppimisensa edistymistä, jotta oppijan mielenkiinto ja motivaatio säilyy
  • Anna oppimisesta ja erityisesti tehtävien suorittamisesta välitöntä palautetta
  • Yhdessä oppiminen on hauskempaa ja parantaa oppimismotivaatiota ja -tuloksia

Näistä lähtökohdista olemme rakentaneet oman pelillistetyn Habit for eLearning -konseptimme. Miten sinun mielestäsi mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen voisi lisätä työpaikoilla?