Tiedolla johtaminen syntyi kuolleena ajatuksena
Joulunajan kunniaksi julkaisemme blogissamme kirjoituksen joka arkipäivä aina jouluaattoon asti. Joulukuun blogisarjassa tarkastelemme johtajuuden ja johtamisen muutosta. Useat vieraskirjoittajat tuovat oman asiantuntemuksensa käyttöömme: käsittelemme mm. asiakaskokemusta, myyntiä, markkinointia, tiedolla johtamista, henkilöstön sitoutumista ja mielipidejohtajuutta johtamisen näkökulmasta. Blogisarjan aloittaa oma toimarimme Jukka.
Olen osallistunut viime vuosien aikana useaan otteeseen Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Käytännössä minulta on siis aika ajoin kysytty puhelimessa kysymyksiä työelämään liittyen. Kiitoksena osallistumisesta sain tänä vuonna postitse kiinnostavan ja näppärän vihkosen ”Suomi lukuina 2014”. Vihko sisältää tavattomasti lukuja ja graafeja, joista voi tehdä mielenkiintoisia havaintoja.
Oletetaanpa, että työskentelet elintarvikealalla vaikkapa makaroneja valmistavan yrityksen myyntipäällikkönä. Silloin sinua kiinnostanee, jos esimiehesi ilmoittaa, että elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinta on noussut indeksin mukaan vuodesta 2010 jopa 17,7 prosenttia (vihkon s. 3). Esimiehesi kertoo myös, että samaan aikaan 400 gramman makaronipaketin keskihinta on noussut 0,41 eurosta 0,43 euroon eli noin 4,9 prosenttia (s. 4). Tunnetko olosi nyt johdetuksi?
Et. Johtamisesta pitäisi seurata jotakin. Joko sinun pitäisi muuttaa käyttäytymistäsi tai jatkaa tietoisen päätöksen jälkeen työtäsi samalla tavalla kuin ennen. Väitän, että et tämän valtavan merkittävän tiedonmurusen seurauksena alkanut ponnistella merkittävästi enemmän myyntineuvotteluissa nostaaksesi makaronipaketin keskihintaa tai ruvennut etsimään asiakkuuksistasi aktiivisesti ideoita lisätäksesi myyntivolyymia. Sinun ei kuitenkaan pidä tuntea itseäsi huonoksi tai puutteelliseksi ihmiseksi tämän vuoksi. Toimit samoin kuin kaikki me. Ihmiset.
Ihmismassat eivät keskimäärin muuta käyttäytymistään tiedon perusteella, koska se ei ole ihmiselle luontainen tapa toimia. Kuinka moni lapsi laittaa leikkikalut välittömästi leikin jälkeen paikoilleen, jos toteat huoneen olevan sotkuinen? Ei yksikään.
Pelkästään tieto ei siis saa aikaan ihmisen toiminnassa mitään muutoksia. Syy toiminnan muutokseen on muualla. Ei yritysjohtajakaan muuta toimintaansa sen vuoksi, että kuulee tuloksen laskeneen. Hänen tarpeensa muuttaa tekemistään kumpuaa tuloksen laskuun liittyvistä toiminnan herätteistä. Hänelle tuloksen lasku saattaa merkitä esimerkiksi:
- päämäärän karkaamista,
- vaikutusvallan pienenemistä,
- niukkuutta suunnitelmien toteuttamiseen tai
- kannustinpalkkioiden katoamista
Päinvastaisessa tilanteessa samat toiminnan herätteet toimivat positiivisten tunteiden kautta. Tuloksen kasvu saa tuntemaan mielihyvää. Melko harva meistä etsii tilanteita, joissa voisi mielensä pahoittaa.
Tietoa tarvitset siihen, että ymmärrät mihin suuntaan käyttäytymistä pitäisi johtaa. Älä kuitenkaan harhaudu johtamaan tiedolla. Tiedolla johtaminen on kuolleena syntynyt idea. Asioita ei voi johtaa, ihmisiä voi. Vaikuttaaksesi ihmisten tekoihin selvitä ensin, mikä saa heidät muuttamaan käyttäytymistään ja mistä he kokevat mielihyvää.
Teemme asiakkaidemme kanssa jatkuvasti hankkeita, joissa käytetään tietoa tilannekuvan saavuttamiseen, mutta johdetaan ihmisiä heidän toiminnan motiiveistaan käsin. Sekä teknologialla että ilman.